JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Useimmat kaupalliset aurinkokennot muodostuvat kahdesta puolijohdekerroksesta ja niiden välisestä liitosrajapinnasta. Valosähköä voi kuitenkin kerätä myös tasa-aineisilla materiaaleilla. Tällainen valosähköinen vaikutus esiintyy tietyillä puolijohteilla ja eristeillä, joissa niiden täydellisen symmetrian puuttuminen mahdollistaa jännitteen muodostumisen.

Valitettavasti näillä materiaaleilla on hyvin alhainen sähköntuoton tehokkuus ja eikä niitä juurikaan käytetä käytännön sähköntuotannossa. Brittiläisen Warwickin yliopiston fyysikot kokeilivat, voisiko olla mahdollista manipuloida kaupallisten aurinkokennojen puolijohteita tavalla, jotta ne voitaisiin pakottaa ei-symmetriseen rakenteeseen ja mahdollisesti myös hyötymään tasa-aineisesta aurinkosähkötehosta.

Kokeet tehtiin atomivoimamikroskopialaitteiden kärjillä strontiumtitaanin (SrTiO3), titaanidioksidin (TiO2) ja piin (Si) yksittäisiä kiteitä puristaen. Muokkaus antoi niille kaikille tavoitellun rakenteen ja ne pystyivät tuottamaan tasa-aineisen aurinkosähkövaikutuksen.

Tällainen materiaalivalikoiman laajentaminen mahdollistaisi rajapintaliitoksesta luopumisen ja aurinkokennoihin voitaisiin valita mikä tahansa puolijohde, jolla on parempi valon absorptio. Lisäksi voitaisiin päästä eroon tehon muuntamistehokkuuden Shockley-Queisser -rajasta, jonka mukaan ideaalisissakin tilanteissa aurinkokennoilla voitaisiin muuntaa sähkövirraksi vain 33,7 prosenttia valosta.

Myös Connecticutin yliopiston materiaalitekniikan instituutin tutkijat paransivat huomattavasti atomisesti ohuen puolijohdemateriaalin suorituskykyä venyttämällä sitä.

Tutkijat raportoivat, että kuuden atomin paksuisen volframi-diseleeni -kaksoiskerroksen fotoluminenssi kasvoi 100-kertaiseksi venytyksen alaisena. Löytö voisi olla hyödyllinen suunniteltaessa seuraavan sukupolven joustavaa elektroniikkaa, nanolaitteita ja optisia antureita.

Valo tekee joitain materiaaleja johtavaksi epätavallisilla tavoilla. Tavallisissa piiaurinkokennoissa elektronit virtaavat, kun aurinko paistaa. Max Planck -instituutin tutkijat ovat kuitenkin keksineet yllätyksen: erikoisperovskiitti MAPI  valaisee vapautuneita elektroneja mutta myös sähköisesti varautuneita atomeja eli ioneja.

Lisäksi tämä uusi valokennovaikutus on erittäin suuri. Ionien johtavuus kasvoi kertoimella sata. Näistä materiaaleista valmistetuista aurinkokennoissa suuri valon aiheuttama ionien johtavuus on melko haitallista; mutta nyt seurauksia voidaan paremmin torjua.

Kemistille kuitenkin ilmiö sellaisenaan on kaikkein mielenkiintoisin. Sen ansiosta voidaan vapauttaa valon avulla liikkuvia ioneja eli niitä varauksenkantajia, jotka kuljettavat sähköä sähkökemiallisissa sovelluksissa, kuten akuissa, polttokennoissa tai sähkökemiallisissa antureissa ja kytkimissä.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 15.5.2018

 
 

Näin lataat sähköauton turvallisesti kotipistorasiasta

Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.

Lue lisää...

UPS on tärkeä osa datan tallennusta

Innovatiiviset UPS-suunnittelutekniikat tuovat sekä paremman tehokkuuden että suorituskykyä.

Lue lisää...
 
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
ETN_fi You dont need code to create an Android app. It can be done on Simulink and MATLAB models. See Antti Löytynoja at E… https://t.co/VJzXEfJoOM
ETN_fi See the @MinimaProcessor presentation at ECF18: https://t.co/m1znHqgj2E
ETN_fi Cut the power in IoT processors. @MinimaProcessor at Embedded Conference Finland 2018.
ETN_fi LTE-broadcast sopii autojen V2X-yhteyksiin. https://t.co/F8IgZpVhis
 
 

ny template