JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Hyönteisten kokoiset lentävät robotit auttaisivat aikaa vievissä tehtävissä, kuten kasvinviljelyn kartoittamista suurilla tiloilla tai kaasuvuodon etsimistä. Hyönteismäiset robotit liikkuvat pienillä siivillä, koska ne ovat liian pieniä potkureiden käyttämiseen. Pienestä koosta on etua esimerkiksi mentäessä niin ahtaisiin paikkoihin, joihin dronet eivät pääse.

Nykyiset lentävät robohyönteiset tarvitsevat ohjauksen ja tehosyötön maasta tulevasta johdosta. Nyt Washingtonin yliopiston insinöörit ovat ensimmäistä kertaa katkaisseet johdot ja antaneet robolle lentoon tarvittavat aivot, mikä mahdollistaa RoboFlyn ottavan ensimmäiset itsenäiset lentoläpsytyksensä.

RoboFly on hieman raskaampi kuin hammastikku ja se saa tehonsa lasersäteestä, joka muutetaan käyttösähköksi siiville ja ohjaukselle. Konetekninen haaste on paljon tehoa vaativa siipien räpyttely. Laser ei sellaisenaan tarjoa riittävästi jännitettä siipien liikuttamiseksi vaan tarvitaan piiri, joka kasvatti valokennosta tulevaa seitsemää volttia lennon aikana tarvittavaan jopa 240 volttiin.

Lisäksi tarvittiin mikro-ohjain, joka ohjaa ”siipilihaksien” toimintaa. Ohjain lähettää jännitettä aalloissa jäljittelemään todellisen hyönteisen siipien lepatusta.

Aaltojen muodostamiseen käytetään pulsseja. - Jotta siivet läpsisivät nopeasti eteenpäin, ohjain lähettää sarjan pulssia nopeasti peräkkäin ja sitten hidastaa sykintää, kun saavutetaan aallon yläosa. Ja sitten toiminta tapahtuu päinvastoin, jotta siivet kääntyvät sujuvasti toiseen suuntaan, toteaa mekaniikan jatko-opiskelija Johannes James.

Tällä hetkellä RoboFly voi vain nousta ja laskeutua. Kun sen valokenno on pois laserin suorasta näköyhteydestä, robotilta loppuu käyttövoima ja se laskeutuu. Mutta ryhmä toivoo voivansa pian ohjata laseria niin, että RoboFly voi leijua ja lentää ympäriinsä.

Tutkijoiden toiveena on, että tulevat versiot voisivat saada käyttötehonsa jopa pienistä akuista tai kerätä energiaa radiotaajuisista signaaleista. Tulevaisuudessa RoboFly voi myös odottaa kehittyneempiä aivoja sekä anturijärjestelmiä, jotka auttavat robotteja navigoimaan ja suorittamaan tehtäviä yksinään, arvioivat tutkijat.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 23.5.2018

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

IoT-suunnittelusta demokraattisempaa – avoimen koodin korteilla ja yhteisöjen tuella

Avoimen koodin ohjelmistojen rinnalle ovat tulossa avoimen koodin laitteistot ja kortit. Niiden ja suunnittelijayhteisöjen avulla yhä useampi rakentelija voi saada IoT-suunnittelunsa valmiiksi tuotteeksi asti.

Lue lisää...
 
ETN_fi Langaton anturi kertoo betonin kosteuden https://t.co/QF085IazLJ @MatoEngineering @japikas @FinnBuild
ETN_fi Phoenix Contact ostaa kaksi saksalaista yritystä: SKS Kontakttechnik keskittyy sähkömekaniikkaan, Pulsotronic GmbH… https://t.co/AfQDWxGQ6x
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
 
 

ny template