Epäorgaaniset puolijohteet ovat hauraita, mikä voi johtaa piirin toimintahäiriöihin ja rajoittaa niiden käyttöalueita, erityisesti joustavassa elektroniikassa. Nagoyan yliopiston tutkijaryhmä havaitsi, että epäorgaaninen puolijohde käyttäytyi eri tavoin pimeässä verrattuna valossa olevaan.
Tutkijat havaitsivat, että sinkkisulfidin (ZnS) kiteet olivat hauraita kun ne altistuvat valolle, mutta ovat joustavia kun niitä pidetään pimeässä.
- Epäorgaanisten puolijohteiden mekaanisia ominaisuuksia koskevan täydellisen pimeyden vaikutusta ei ollut aiemmin tutkittu. Huomasimme, että ZnS-kiteet täydellisessä pimeydessä osoittivat paljon suurempaa plastisuutta kuin valaistuksessa, kertoo tutkija Atsutomo Nakamura.
Pimeässä ZnS-kiteiden muodonmuutos tapahtui plastisesti ilman murtumia, kunnes rasitus kasvoi 45 prosenttiin. Tutkimusryhmä kertoo ZnS-kiteiden lisääntyneen plastisuuden pimeässä johtuvan dislokaatioiden korkeasta liikkuvuudesta täydellisessä pimeydessä. Dislokaatiot ovat eräänlaisia kiteiden vikakohtia, joiden tiedetään vaikuttavan kiteiden ominaisuuksiin. Valaistuksen aikana ZnS-kiteet olivat hauraita, koska niiden muodonmuutosmekanismi oli erilainen kuin pimeässä.
ZnS-kiteiden korkeaan plastisuuteen pimeässä liittyi huomattavaa kaistaeron vähenemistä muokatuissa kiteissä. Niinpä ZnS-kiteiden kaistaeroa ja toisaalta niiden sähkönjohtokykyä voidaan hallita mekaanisella muodonmuutoksella pimeässä.
Tutkijoiden tulokset viittaavat siihen, että epäorgaanisten puolijohteiden voimaa, haurautta ja johtavuutta voidaan säätää valoaltistuksella, mikä avaa mielenkiintoisen keinon elektroniikan epäorgaanisten puolijohteiden suorituskyvyn optimoimiseksi.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 31.5.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
