JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Sveitsiläisen EPFL:n tutkijat ovat kehittäneet transistorin, joka perustuu huoneenämmössä toimiviin eksitoneihin. Läpimurto voi johtaa uuden sukupolven nopeampaan, energiatehokkaampaan ja pienempään elektroniikkaan.

Eksitonit ovat kvasipartikkeleita, jotka koostuvat elektronista ja sen aukosta. Ne sitoutuvat yhteen, kun elektroni absorboi fotonin ja saavuttaa korkeamman energiatason ja "virittynyt" elektroni jättää jälkeensä aukon edelliseen energiatasoon.

Koska elektroni on negatiivisesti ja aukko on positiivisesti varattu, nämä kaksi hiukkasta sitoutuvat toisiinsa sähköstaattisella voimalla. Kun elektroni lopulta putoaa aukkoon, se emittoi fotonin ja silloin eksitoni lakkaa olemasta.

Tätä ennen eksitonia voitiin manipuloida vain erittäin kylmissä olosuhteissa mutta nyt tutkijat käyttivät kahta 2D-materiaalia puolijohteina. Käytetyissä molybdeeni-disulfidissa (MoS2) ja wolframi-diseleenissä (WSe2) eksitoneilla on erityisen vahva sähköstaattinen sidos.

Lisäksi eksitonien elinikää saatiin pidennettyä hyödyntämällä sitä, että elektronit aina löytävät tiensä MoS2:een kun taas aukot päätyvät aina WSe2:een. Ja yhdessä kahden japanilaisen tutkijan kanssa tutkijat saivat eksitonien kestävän vieläkin pidempään suojelemalla puolijohdekerroksia boorinitridillä (BN).

Tutkijat kertovat luoneensa erikoistyyppisen eksitonin, jossa molemmat puolet ovat kauempana toisistaan kuin perinteisessä hiukkasessa. Tämä viivästyttää prosessia, jossa elektroni palaa aukkoon ja fotoni syntyy. Kun eksitonit pysyvät dipolimuodossa hieman pidempään, niitä voidaan ohjata ja liikuttaa sähkökentän avulla.

Työllään tutkijat luovat lukuisia vaikutuksia eksitoniikan alalle, joka on yksi lupaavimmista uusista tutkimusalueista fotoniikan ja spintroniikan rinnalla.

Tämä läpimurto avaa tietä optoelektronisille laitteille, jotka kuluttavat vähemmän energiaa ja ovat sekä pienempiä että nopeampia kuin nykyiset laitteet. Lisäksi se mahdollistaa optisen siirtojärjestelmän ja sähköisen datankäsittelyjärjestelmän integroinnin samaan piirirakenteeseen mikä vähentää tarvittavien operaatioiden määrää ja tehostaa järjestelmien tehokkuutta.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 8.8.2018

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Koko järjestelmää voidaan simuloida kerralla

Simulointi on perusedellytys monimutkaisen järjestelmän onnistuneelle suunnittelulle, kehittämiselle ja testaamiselle. Yhdistämällä Wind Riverin Simicsin kaltainen tietokoneen simulointiohjelmisto fyysisen järjestelmän ja ympäristön simulaatioon voidaan koko järjestelmän kattavia testejä ajaa täysin automaattisesti niin usein kuin halutaan.

Lue lisää...
 
ETN_fi Thaimaan luolapelastusoperaatiossa käytettiin MaxMesh-verkkotekniikkaa, joka perustui Analog Devicesin AD9364-piire… https://t.co/eVFbYcblRg
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
 
 

ny template