JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Sveitsiläisen EPFL:n tutkijat kehittivät taannoin menetelmän eksitonivirtojen hallitsemiseksi huonelämpötilassa. Nyt he ovat löytäneet uusia ominaisuuksia näistä kvasipartikkeleista, jotka voivat johtaa energiatehokkaampiin elektronisiin rakenteisiin.

EPFL:n LANES-laboratorion (Laboratory of Nanoscale Electronics and Structuresin) tutkijoiden ryhmä on nyt löytänyt tavan hallita joitakin eksitonien ominaisuuksia ja muuttaa niiden tuottaman valon polarisaatiota. Tämä voi johtaa uuden sukupolven elektronisiin laitteisiin, joiden transistorit toimivat vähemmillä energiahäviöillä ja hukkalämmön tuotolla.

Eksitoneja syntyy, kun elektroni absorboi valoa ja siirtyy korkeammalle energiatasolle tai "energiakaistaan". Tämä virittynyt elektroni jättää lähtöpisteen energiakaistaan ”elektroniaukon”. Ja koska elektronilla on negatiivinen varaus ja aukolla positiivinen, nämä kaksi sitoutuvat yhteen sähköstaattisella Coulomb-voimalla. Tätä aukon ja elektronin paria kutsutaan eksitoniksi.

Eksitoneja esiintyy vain puolijohtavissa ja eristävissä materiaaleissa. Niiden erikoisominaisuuksia voidaan helposti käyttää atomien ohuissa 2D-materiaaleissa. Kun tällaisia 2D-materiaaleja yhdistetään, niille syntyy usein kvanttiominaisuuksia, joita kummallakaan materiaalilla ei itsessään ole.

EPFL:n tieteilijät yhdistivät näin volframidiselediä (WSe2) molybdeenidiselenidin (MoSe2) kanssa uusien ominaisuuksien esiin tuomiseksi. Käyttämällä laseria, joka tuottaa valonsäteitä pyörivällä polarisoinnilla ja hieman siirtämällä kahta 2D-materiaalin asentoja moiré-mallin luomiseksi, he pystyivät käyttämään eksitoneja muuttamaan ja säätämään valon polarisoitumista, aallonpituutta ja intensiteettiä.

Tutkijat saavuttivat tämän manipuloimalla yhtä eksitonien ominaisuutta: niiden "laaksoa", joka liittyy elektronin ja aukon äärimmäisiin energialähteisiin. Näitä laaksoja, joista nimi valleytronics tulee, voidaan hyödyntää koodaamaan ja käsittelemään informaatiota nanomittojen tasolla.

- Useiden piirirakenteiden yhdistäminen, jotka hyödyntävät tätä tekniikkaa, antaisi meille uuden tavan käsitellä dataa. Muuttamalla valon polarisointia tietyssä rakenteessa voimme sitten valita tietyn laakson toisessa siihen liitetyssä piirissä. Se on samanlainen kuin vaihtaminen 0:sta 1:een tai 1:stä 0:een, mikä on tietojenkäsittelyssä käytetty perusarvo, sanoo LANESin johtaja Andras Kis.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 10.1.2019

 
 

ETNtv

Watch ECF18 videos

 

Tämän takia Huaweita pelätään

Maailmalla on käynnissä omituinen sota, jossa yhä useammat maat kieltävät kiinalaisten laitevalmistajien laitteiden käytön tulevissa 5G-verkoissa. Mutta miksi amerikkalaiset pelkäävät Huaweita? MIT Technology Review -lehti listaa kuusi syytä.

Lue lisää...

IoT-solmun voi toteuttaa valmiilla alustalla

Artikkelissa kuvataan, miten SoC-piirille suunnitellaan datankeruuseen, analyysiin ja ohjaukseen tarkoitettu IoT-solmu käyttäen Adesto Technologiesin SmartEdge-alustaa. Suunnittelussa paneudutaan erityisesti ohjaussilmukoiden nopeuttamiseen yhdistettynä tehokkaaseen tiedonsiirtoon ja parempaan turvallisuuteen.

Lue lisää...

LATEST NEWS

 

NEWSFLASH

 
ETN_fi The next Linux kernel will be called 5.0. See https://t.co/w0D75j9wCI and https://t.co/HkrVCuyfST
ETN_fi Digi-Key arpoi Electronicassa Chevy Camaro V8 -avoauton. Voittajaksi valikoitui regensburgilainen opiskelija Marco.… https://t.co/3P0cNN5wfZ
ETN_fi ams:n 3D-kasvontunnistus tulossa Snapdragonille: ams and Qualcomm Technologies to focus engineering strengths on ac… https://t.co/XpYvAvGEp1
ETN_fi Disobey-hakkeritapahtuma tammikuussa neljättä kertaa Helsingissä https://t.co/pBdYFx7jUr @Disobey_fi
ETN_fi Viranomaisverkko Virveen tulee mobiililaajakaista ensi vuonna. Kumppanioperaattorikin selviää kilpailutuksessa v. 2… https://t.co/TtNorpIQy2