Älypuhelimen virta tuntuu yleensä olevan vähissä, ainakin nuoremmalla polvella. Nottinghamin Trentin yliopistosssa on kehitetty innovatiivinen tapa ladata puhelimen vaatteisiin ommeltujen pienikokoisten aurinkokennojen avulla.
Ratkaisu perustuu lankaan, joka toimii kennona ja joka voidaan ommella tekstiileihin. Kennot kapseloidaan hartsiin, minkä ansiosta ne kestävä pesua ja käyttöä normaalien vaatteiden tapaan.
Tekniikkaa on jo testattu ja sillä on voitu ladata sekä älypuhelinta että Fitbit-ranneketta. Mikrokokoinen kenno on vain kolme milli pitkä ja puolitoista leveä. Kennoja on vaikea erottaa vaatteen pinnalta, eikä käyttäjä tunne niitä.
Mikrokennoja voidaan yhdistää jopa 200 yhdeksi kennostoksi. Tällä voidaan generoida 2,5-10 voltin jännite ja jopa 80 milliwatin latausteho. 200 kennon laite on kooltaan 5x5 senttiä.
80 milliwatin teholla voidaan ladata puhelin ja aktiivisuusranneke. Jotta älypuhelinta voitaisiin ladata vaatteen aurinkokennolla, pitää kennostoon yhdistää 2000 kennoa.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
