Turva- ja vakuutuspalveluyritys mySafety tutki identiteettivarkauksien yleisyyttä ja luonnetta ensimmäistä kertaa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa. Nyt julkaistava raportti osoittaa, että identiteettivarkaus on yksi yleisimmistä suomalaisyrityksiin kohdistuvista rikoksista ja että siihen on varauduttu yrityksissä heikosti.
MySafetyn tutkimukseen osallistui 503 kokoluokaltaan alle 250 työntekijää työllistävää suomalaisyritystä. Niistä 14 prosenttia eli joka seitsemäs tutkimukseen osallistuneesta yrityksestä raportoi joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi. 9 prosenttia identiteettivarkauden kokeneista yrityksistä ilmoitti varkauden tapahtuneen edellisen vuoden aikana.
22 prosenttia yrityksistä puolestaan kertoi joutuneensa identiteettivarkausyrityksen kohteeksi. - Tilanne on huolestuttava. Identiteettivarkaudet yleistyvät vauhdilla, ja ne muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi. Moni yritys tekee liian vähän identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi. Esimerkiksi y-tunnukset ja päättäjätiedot ovat usein vapaata riistaa rikollisille, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund kuvaa raportin tuloksia.
Identiteettivarkauksista tai varkauden yrityksistä kärsi viime vuoden aikana 71 000 pientä ja keskisuurta suomalaisyritystä. Tutkimuksen mukaan yleisin identiteettivarkauden muoto on Suomessa huijauslasku. Kolmannes suomalaisia yrityksiä koskevista identiteettivarkauksista ja niiden yrityksistä kuuluu tähän kategoriaan.
30 prosenttia varkauksista on toimitusjohtajahuijauksia. Niissä yrityksen pyydetään yleensä johtohenkilön pikaista rahansiirtoa. Muut varkaudet ovat tutkimuksen mukaan esimerkiksi luottokorttitietojen kopioimista tai oman henkilöstön vilpillistä toimintaa.
Identiteettivarkaudesta johtuvat taloudelliset tappiot olivat tutkimukseen vastanneiden yritysten kohdalla enintään 20 000 euroa varkautta kohden. 41 prosenttia yrityksistä koki, että varkauksien seuraukset liittyivät erityisesti menetettyyn aikaan, resursseihin sekä yrityksen uskottavuuteen.
MySafetyn tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
Humanoidirobottien servokäyttöjen on ohjattava nivelten liikkeitä tarkasti ja nopeasti. Samalla niiden mikro-ohjaimilta vaaditaan yhä enemmän tiedonsiirtoa, diagnostiikkaa ja muita järjestelmätason toimintoja. Ratkaisuna on erottaa aikakriittinen moottorinsäätö muista prosessorin tehtävistä ja siirtää se erillisen laitteiston hoidettavaksi.