Operaattorit käynnistelevät jo 5G-verkkoja, mutta ne perustuvat yhä ensimmäisen polven 5G NR -määrityksiin, joissa vain data kulkee 5G-kanavassa. Näiden NSA-verkkojen (non-standalone) on tulossa se ”todellinen 5G”, jossa kaikki liikenne kulkee 5G:n päällä. Ericsson demosi tällaista verkkoa ensimmäisenä.
SA- eli standalone-verkkoja voidaan kutsua 5G:n toisen polven verkoiksi. Tämä on se tekniikka, joka lunastaa 5G-standardeissa kuvatut ominaisuudet, kuten vaikkapa millisekunnin luokkaan kutistuvan latenssin radiolinkissä.
Ericsson demosi laboratoriossaan verkkoa, jossa käytettiin yhtiön kaupallisissa toimituksissa olevaa tukiasemaa, SA-NR-ohjelmistoa sekä Ericssonin pilvessä pyörivää 5G-coreverkkoa. Päätelaitteen demoon toteutti Qualcomm ja siitä löytyy yhtiön X55-modeemi.
”Todellisen 5G-tekniikan” myötä operaattorin käyttöön uusia mahdollisuuksia. Latenssin kutistuminen lähelle millisekuntia mahdollistaa reaaliaikaisten sovellusten tarjoamisen. Lisäksi tuki verkon viipaloinnille mahdollstaa operaattorille uusia liiketoimintamaleja esimerkiksi teollisen IoT:n ja yritystason pilvipalvelujen muodossa, Ericsson kehuu.
Operaattorien ja laitetoimittajien arvio on tällä hetkellä, että SA-verkot tulevat Suomeen ensi vuonna. Käytännössä on niin, että ensimmäisen polven 5G-verkot eli ns. NSA-verkot (non-standalone) eivät arkkitehtuurinsa takia mahdollista 5G:n lupaamia muutaman millisekunnin viiveitä. Nokian mukaan tämän hetken 5G NR -verkot käyttävät 3,5 gigahertsin TDD-tekniikkaa, jossa DL- ja UL-yhteydet käyttävät samaa kanavaa eri aikoina. Nokia Bell Labsin tutkija Harri Holman mukaan tällä tekniikalla ei koskaan voida päästä alle 5 millisekunnin latenssiin, ei edes teoriassa.
Yhden millisekunnin latenssi – tämä on se 5G:n lupaus – voidaan saavuttaa taajuusjakoisessa verkossa alhaisilla taajuuksilla, kuten 700 tai 900 megahertsissä. Lisäksi tämä onnistuu aikajakoisesti millimetrialueella eli esimerkiksi 26 tai 39 gigahertsissä.
Nykyisissä LTE-verkoissa pelkän radiolinkin latenssi on noin 10-12 millisekuntia. Testeissä lukema asettuu 15-30 millisekuntiin, mikä johtuu keskitetystä core-verkosta. Näitä core-keskuksia on Suomessa vain muutama, joten jo valonnopeuden rajoitus aiheuttaa millisekunnin ylimääräisen viiveen 100 kilometrin matkalla.
Käytännössä alle 5 millisekunnin latenssi edellyttää Holman mukaan taajuusjakoista verkkoa, joka toimii kokonaan 5G:n päällä (standalone) ja lisäksi jaettua core-verkkoa. Kaikki nämä teknologiat alkavat tulla tarjolla vasta ensi vuonna.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.