Japanilainen TDK haluaa nopeuttaa edge-tekoälyn kehitystä uudella SensorStage-ohjelmistollaan, jonka ydinajatus on poikkeuksellinen. Pelkkä oikeasta maailmasta kerätty sensoridata ei enää riitä tekoälymallien kouluttamiseen. Siksi dataa pitää generoida.
Yritykset siirtyvät vauhdilla kohti passkey- ja biometrisiä ratkaisuja, joissa kirjautuminen perustuu laitteen kryptografiaan, sormenjälkeen tai kasvojentunnistukseen. Taustalla on se, että varastetut tunnukset ovat edelleen yksi yleisimmistä tietomurtojen lähtöpisteistä.
Nykyisten älypuhelimien akkujen nimellisjännite on 3,6-3,85 volttia. Entä jos jännitettä nostettaisiin yli 4,5 voltin, mitä sitten tapahtuisi? Ainakin enemmän energiaa samaan tilaan, mutta enemmän ongelmia, ellei kemiaa saada hallintaan.
Työntekijät käyttävät tekoälyä jo nyt yritysten sisällä tavalla, jota IT-osastot eivät enää pysty täysin hallitsemaan. Ilmiölle on syntynyt oma terminsä: shadow AI. Nyt Zyxel Networks yrittää tuoda tilanteeseen kontrollia uudella GenAI Protection -ratkaisullaan.
Arrow Electronics on tuonut tarjolle selainpohjaisen palvelun, jonka kautta kehittäjät voivat käyttää fyysisiä evaluaatiolevyjä ja ohjelmointiympäristöjä etänä. Tavoitteena on poistaa kehityksen alkuvaiheesta toimitusviiveitä, laitteistojen saatavuusongelmia ja raskaita asennusprosesseja.
EU:n kyberturvallisuus ei ole enää yksittäinen ominaisuus vaan koko tuotteen käyttövarmuuden perusta. Tätä linjaa vahvistaa Cyber Resilience Act, jonka tavoitteena on nostaa kaikkien digitaalisten tuotteiden tietoturvan perustaso. Saksalaisen moduulivalmistaja congatecin analyysin mukaan suurin riski ei kuitenkaan ole itse sääntely, vaan se, miten yritykset tulkitsevat sitä väärin.
Euroopan mobiiliverkkojen todellinen suorituskyky ei näy keskiarvoissa, vaan iltahuipussa. Ooklan analyysin mukaan verkot hidastuvat kautta mantereen selvästi kello 19–21, kun samat radioresurssit jaetaan yhtä aikaa miljoonille käyttäjille. Nopeudet voivat romahtaa rajusti ja viive kasvaa niin paljon, että käyttökokemus muuttuu olennaisesti.