Tekoälyn yleistyminen erityisesti ohjelmoinnissa on saanut monet epäilemään, tarvikaanko ohjelmistokehittäjää tulevaisuudessa lainkaan. AWS Suomen ja Baltian maajohtaja Sari Uusitalon mukaan huoli on turha. - Koodari koodaa edelleen.

Jos kehittää USB-laitteita, niille pitää hankkia USB-IF-järjestön sertifioinnit. Mittaus- ja testausyritys Rohde & Schwarz ilmoittaa, että sen testausratkaisu USB 3.2 Gen 1- ja Gen 2 -lähettimen ja vastaanottimen yhteensopivuustestaukseen täyttää USB-IF:n tiukat vaatimukset.

Avoimen RISC-V_arkkitehtuurin suosio kasvaa vauhdilla eri sovelluksissa, mutta energiapiheimmissä sovelluksissa Arm on edelleen usein parempi. Nyt Codasipin uusin RISC-V-ydin tasoittaa kisaa melkoisesti. Yhtiön L110-ydin tuo 50 prosenttia edeltäjäänsä enemmän suorituskykyä wattia kohti.

PAM4 eli nelitasoinen pulssiamplitudimodulaatio (Pulse Amplitude Modulation 4-level), on modulointimuoto, jota käytetään suurinopeuksisissa tietoliikennejärjestelmissä. Se koodaa dataa käyttämällä neljää erillistä amplituditasoa, jolloin voidaan lähettää 2 bittiä per symboli. Tämä on parannus perinteiseen NRZ (Non-Return to Zero) -modulaatioon verrattuna, joka lähettää 1 bitin symbolia kohti.

Monissa läppäreissä käytetään SO-DIMM-moduulia keskusmuistina. Sitä korvaamaan kehitetty CAMM2-muisti alkaa nyt tehdä kunnolla tuloaan markkinoille. Taiwanin Computex-messuilla Kingston Technology esittelee uutta CAMM2-moduuliaan, joka tukee DDR5-liitäntää.

Monissa lehtiartikkeleissa lukee jo, että tekoälyä on käytetty esimerkiksi laatimaan artikkelin lyhennelmä. Joskus näkee, että käännöksissä on ”käytetty apuna tekoälyä”. Pitäisikö siis toimittajien alkaa etsiä uusia hommia, kuten säveltäjien, jotka jo - ainakin Ylen artikkelin mukaan - joutuvat etsimään uusia töitä?