Eteläkorealainen muistijätti SK hynix valmistautuu ottamaan ison askeleen NAND-markkinoilla. DealSiten mukaan yhtiö aikoo aloittaa 321-kerroksisen QLC (Quad-Level Cell) NAND -muistin toimitukset vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Samalla yhtiö pyrkii kasvattamaan NAND-liiketoimintansa osuutta, jota on aiemmin pidetty DRAM-muistiin nähden toissijaisena segmenttinä.

Cybernewsin toimittaja Ernestas Naprys halusi yksinkertaistaa ja suojata kotiverkkonsa: käyttää HTTPS-salausta ja omia verkkotunnuksia, jotta palvelut kuten pfSense, TrueNAS ja Plex olisivat turvallisemmin saavutettavissa. Apua hän haki tekoälyavustajilta eli ChatGPT:ltä, Gemini Prolta ja Claude 4.5:ltä.

Monashin yliopiston ja RMIT-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen grafeenipohjaisen superkondensaattorin, joka yhdistää korkean energian ja tehotiheyden poikkeuksellisen pieneen kokoon. Uusi rakenne voi mullistaa pienten ja tehokkaiden energialähteiden kehityksen esimerkiksi kannettaviin laitteisiin, sähköajoneuvoihin ja IoT-sovelluksiin.

Yle, Nokia ja Digita ovat testanneet, miten 5G-privaattiverkko soveltuu televisiotuotantoon. Kokeilu toteutettiin Elämäni Biisi -ohjelman yhteydessä, jossa perinteisen kaapeliyhteyden rinnalle tuotiin langaton kamera. Kamera siirsi kuvaa 5G-verkon yli suoraan studion monitorointiin ja tallennukseen.

Renesas Electronics on esitellyt markkinoiden ensimmäisen kuudennen sukupolven rekisterikellopiirin (Registered Clock Driver, RCD) DDR5-palvelinmuistimoduuleille. Uusi piiri nostaa DRAM-muistien datansiirtonopeuden ennätykselliseen 9600 megasiirtoon sekunnissa (MT/s), mikä on noin kymmenen prosenttia nopeampi kuin edeltävä, 8800 megasiirtoon sekunnissa yltänyt Gen5-versio.

Suomalaisorganisaatioihin kohdistuu keskimäärin 787 kyberhyökkäystä viikossa, selviää Check Point Software Technologiesin tuoreesta Global Threat Intelligence -raportista. Määrä on 14 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, mutta Suomi pysyy edelleen aktiivisena kohteena maailmanlaajuisessa kyberuhkien kentässä.

Maanviljely on parhaillaan suuren teknisen murroksen keskellä, jota jotkut kutsuvat nimellä Farming 4.0. Tätä muutosta vauhdittavat autonomiset koneet, joissa on runsaasti tunnistavia ja prosessoivia piirejä. Nämä koneet keräävät ja analysoivat dataa, jonka perusteella voidaan reaaliaikaisesti tehdä päätöksiä tuottavuuden, tehokkuuden, ympäristökestävyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.