Princetonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet suprajohtavan kubitin, joka säilyttää kvantti-informaation yli millisekunnin ajan. Kyseessä on kaikkien aikojen pisin koherenssiaika laboratoriossa mitattuna ja kolminkertainen parannus aiempaan maailmanennätykseen nähden. Samalla uusi kubitti toimii lähes 15 kertaa paremmin kuin teollisuudessa yleisesti käytetyt ratkaisut.

VTT:n vetämä EPheS-tutkimushanke kehittää uuden sukupolven fotoniikkaratkaisuja, joiden avulla kaasuja ja materiaaleja voidaan tunnistaa aiempaa pienemmillä, edullisemmilla ja ekologisemmilla antureilla. Hankkeessa yhdistetään metalinsseihin perustuva metaoptiikka ja MEMS-teknologia, mikä mahdollistaa täysin uudenlaisen tavan rakentaa spektrikuvantamisen ja kaasunmittauksen järjestelmiä teollisuuden ja lääketieteen tarpeisiin.

Ruotsalainen Percepio laajentaa sulautettujen järjestelmien observointia uudelle tasolle Detect 2025.2 -julkaisulla, jonka tärkein uutuus on TaskMonitor-ominaisuus, joka tekee laiteohjelmiston jäätymiset ja kuormituspiikit vihdoin näkyviksi. Työkalu seuraa jokaisen säikeen CPU-käyttöä ja tallentaa automaattisesti lyhyen jälkiä jättävän trace-datan aina, kun järjestelmä käyttäytyy odottamattomasti. Näin kehittäjät saavat talteen myös ne virheet, jotka yleensä katoavat virran katkaisun myötä.

STMicroelectronics on esitellyt ensimmäisen NFC-piirin, joka tukee uutta Matter 1.5 -standardia ja mahdollistaa älykotilaitteiden liittämisen verkkoon yksinkertaisella hipaisulla. Uusi ST25DA-C on markkinoiden ensimmäinen kaupallinen ratkaisu, joka hyödyntää standardiin lisättyä NFC-pohjaista tap-to-pair -komissionointia.

Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.

Langattomien lähiverkkojen uusin salausstandardi WPA3 esiteltiin aikoinaan korjauksena kaikkiin niihin puutteisiin, jotka tekivät WPA2-suojaustavasta altin hyökkäyksille. Uuden standardin piti estää salasanojen murtaminen offline-tilassa, torjua valelaitteiden luominen ja suojata langattoman verkon ohjausliikenne, jota hyökkääjät ovat vuosia käyttäneet laitteiden pakottamiseen irti verkosta. Sveitsiläis-saksalaisen yliopiston (SGU) tuore katsaus kuitenkin muistuttaa, että todellisuus on mutkikkaampi. WPA3 on kaukana haavoittumattomasta.