Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden tekniikoita on nyt vuoden ajan testattu huollon ja kunnossapidon alueella Sovelton vetämässä VR/AR-hankkeessa. Hanketta vetäneen Risto Linturin mukaan viisi eri työpajaa vuoden aikana osoittivat, että tekniikka on käyttökunnossa ja valmista.
Tietenkin monet laitteet, kuten lisätyn todellisuuden AR-lasit ovat vielä osin raakileita. Markkinoille tulee kuitenkin koko ajan lisää uusia malleja, jotka ovat kevyempiä ja parempia. Suomalaisen Varjon myötä lasien tarkkuus kasvaa silmän tasolle.
Tänään järjestettiin Asennuksen, kunnossapidon ja kenttähuollon VR/AR-palvelunhankkeen loppuseminaari. Sen yhteydessä esitellyt demot osoittavat, kuinka paljon virtuaalitodellisuuden sovelluksissa on edistytty vuoden aikana. Kehitys on huimaa.
Demoissa oli esillä esimerkiksi Trimblen ohjelmistoja, joita voi jo ostaa Microsoftin sovelluskaupasta Hololens-laseihin. Trimblen Kim Nyberg arvioi, että viiden vuoden kuluttua lasit ovat hinnaltaan, tasoltaan ja akunkestoltaan kehittyneet niin, että niiden käytöstä tulee arkipäivää.
VIMAI-niminen startup on puolestaan kehittänyt tekniikan, jolla voidaan toteuttaa koko rakennuksen laajuinen sisätilapaikannus ilman laiteasennuksia, markkereita tai radiomajakoita. Mallinnus onnistuu vaikkapa kännykällä, 360-asteisella kameralla tai videokameralla. Kun malli on luotu, sovelluksessa voidaan esimerkiksi merkitä kokouspaikkoja vieraille. Paikat löytyvät sitten sovelluksella navigoimalla.
Accenturella oli puolestaan esillä Liquid Studio -yksikön demo, jossa HTC:n Vive-laseilla siirryttiin virtuaalimaailmaan. Laseissa siirrytään pian langattomaan aikaan, sillä HTC on tuomassa lähiaikoina tarjolla mallin, jossa data siirtyy laseihin gigabitin wifi-yhteydellä.
Accenturen ratkaisun etuna on erittäin pieni kaistanleveystarve. Mallit voidaan siirtää virtuaalimaailmaan etukäteen, jolloin liikkeen replikoiminen edellyttää vain navigointitietojen siirtoa.
Käyttöä näille eri tekniikoilla on todennäköisesti luvassa valtavasti. Risto Linturi muistutti, että automaation lisääntyessä jäljelle jäälopulta oikeastaan kunnossapito. – Robotit eivät osaa korjata itseään ja automaation lisääntyessä järjestelmät menevät usein epäkuntoon.
Sovelton VR/AR-hanke on osa hallituksen KIRA-digikärkihanketta, jossa haetaan ratkaisuja kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation hyödyntämiseen. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kehui jo, että KIRA-digi jatkuu myös ensi vuoden jälkeen, vaikka hallitus vaihtuukin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
