JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.
  • DDR5-muisti toimii jo labrassa

    JEDEC-järjestö on saamassa ensi vuonna valmiiksi DRAM-muistien seuraavan version eli DDR5:n. Muisteja kehittävä Rambus kertoo nyt valmistaneensa ensimmäisen toimivan DDR5-tekniikkaa tukevan DIMM-kamman.

  • CMOS-anturi valtaa konenäön

    Vaikka CCD-kuvakennot saattavat edelleen olla välttämättömiä joissakin erikoissovelluksissa, CMOS-pohjaiset kuva-anturit valtaavat konenäkösovelluksia kiihtyvään tahtiin. Ne tuovat teollisuuden kuvannusjärjestelmiin uuden luokan suorituskykyä ja toiminnallisuutta.

  • Antennin koon voi kutistaa tuhannesosaan

    Amerikkalaisen Northeastern Universityn tutkijat professori Nian Sunin johdolla ovat kehitelleet täysin uutta lähestymistapaa antennien suunnitteluun. Kehitystyö antaa tutkijoille mahdollisuuden rakentaa antenneja, jotka ovat jopa tuhat kertaa pienempiä kuin tällä hetkellä käytettävissä olevat antennit.

  • Toshiba myy muistinsa miljardikaupassa

    Pitkään vaikeuksissa ollut japanilaisen Toshiban muistidivisioona on löytänyt uuden omistajan. Kuukausien väännön ja lukuisien ostajaehdokkaiden jälkeen divisioona myytiin Bain Capital Provate Equity -sijoitusryhmittymälle. Kauppahinta on massiiviset 18 miljardia dollaria.

  • DRAM-muistin valtakausi päättyy

    DRAM-muisti keksittiin IBM:n tutkimuskeskuksessa vuonna 1966. Sen jälkeen lähes 50 vuoden ajan tekniikka on PC:n sisuksissa määritellyt puolijohdealan kehitystä. Tämä aikakausi on tulossa päätökseen, sillä NAND-flashien myynti ohittaa DRAM-myynnin vuonna 2020.

  • Osa iPadeista kallistui muistin takia

    Elektroniikan hinta on tyypillisesti aina laskenut. Kun uusia malleja tulee myyntiin, vanhemmat saa halvemmalla. Siksi Applen päätös nostaa muutaman iPad Pro -mallin hintaa tuntuu niin omituiselta.

  • Huawein uusin yltää 1,2 gigabittiin

    Huawei esitteli syyskuun alussa uusimman älypuhelinten sovellusprosessorinsa. Nyt yhtiö on demonnut yhdessä mittauslaitevalmistaja Rohde & Schwarzin kanssa sen suorituskykyä. Ensimmäistä kertaa 4G-piirisarja ylsi nopeusluokkaan 18 ei 1,2 gigabittiin sekunnissa.

  • Nopeampi data auttaa Qualcommia

    Sandiegolainen Qualcomm piti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hallussaan 52 prosenttia älypuhelinten modeemi- ja kantataajuuspiirien markkinoista. Forward Conceptsin mukaan siirtyminen nopeampiin modeemeihin on auttanut Quacommia vankistamaan asemaansa.

  • Kaksiulotteisesta elektroniikasta olisi paljon hyötyä

    Jos kaksiulotteiset materiaalit voitaisiin ottaa laajasti käyttöön elektroniikassa esimerkiksi integroimalla ne piin kanssa, se merkitsisi kuluttajille paljon pidempää akun käyttöikää ja paljon monimutkaisempia toimintoja. Sitten grafeenin julkistuksen kaksiulotteiset materiaalit ovat olleet elektroniikka-alallakin vahvan kiinnostuksen kohteena.

  • Lennokeiden liittimiltä vaaditaan enemmän

    Miehittämättömät laitteet ja järjestelmät ovat tunkeutumassa lähes kaikille elämänalueille. Samalla ne asettavat aivan uudenlaisia haasteita liitäntätekniikoille.

  • Pienestä FPGA-talosta tuli uhka kansalliselle turvallisuulle

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on päättänyt estää FPGA-valmistaja Lattice Semiconductorin myynnin Canyon Bridge -sijoitusyhtiölle, jonka taustalta löytyy kiinalainen pääomasijoitusryhmä. Pienestä Latticesta tuli näin Trumpin protektionistisen politiikan uhri.

  • Ruotsalaistutkijat integroivat kvanttipisteitä piisirulle

    Tukholmalaisen Kuninkaallisen teknisen korkeakoulun eli KTH:n tutkijat ovat ottaneet merkittävän askeleen kohti optista kvantti-informaation prosessointia sirulla. He ovat onnistuneet luomaan järjestelmän vaatimat rakennuspalikat integroimalla keinotekoisia atomeja (kvanttipisteitä) piipohjaisiin fotonisiin siruihin. Sitten he ovat generoineet ja suodattaneet yksittäisiä fotoneja sirulla ilman ulkoisten komponenttien käyttöä.

  • Puhe kulkemaan sähkölinjoja pitkin

    PLC-tekniikalla on saatu data siirtymään sähkölinjoja pitkin jo pitkään, mutta nyt Renesas on kehittänyt ratkaisun, jolla sähkölinjaa pitkin siirretään myös puhetta. PLC-modeemin lisäksi ratkaisu tarvitsee mikro-ohjaimen, jolla audiokoodekin prosessointi tehdään.

  • Fotonit voi nyt tallentaa muistiin

    Baselin yliopiston fyysikot ovat kehittäneet muistia, joka voi tallentaa fotoneja. Nämä kvanttihiukkaset kulkevat valon nopeudella ja sopivat siten erittäin suuren nopeuden tiedonsiirtoon. Tutkijat pystyivät tallentamaan fotonit atomihöyryyn ja lukemaan ne myöhemmin muuttamatta niiden kvanttimekaanisia ominaisuuksia liikaa. Tämä muistitekniikka on yksinkertainen ja nopea.

  • Jatkuvaa paikannusta vain 12 milliwatilla

    Yhä useampi puettava laite osaa kertoa myös sijaintinsa. Sveitsiläinen u-blox on kehittänyt paikannusmoduulin, joka on markkinoiden tähän asti vähävirtaisin. Se kykenee jatkuvaan paikkatiedon kertomiseen vain 12 milliwatin tehonkulutuksella.

  • Venäläismuisti toimii erittäin pienellä virralla

    Moskovalaisen MIPT-instituutin (Moscow Institute of Physics and Technology) tutkijat yhteistyökumppaneineen ovat onnistuneet magnetosähköisen satunnaismuistin eli MELRAMin demonstraatiossa. Magnetosähköinen muisti voi mahdollistaa merkittävät energiansäästöt sekä laitteiden välittömän käynnistymisen eli ne kykenevät ylläpitämään tilansa ilman virkistystä.

  • Uuteen iPhoneen 6-ytiminen prosessori

    Apple julkistaa uusia tuotteita huomenna illalla Suomen aikaa ja joukossa on uusi iPhone-älypuhelin, tiettävästi mallimerkinnältään X. Verkkoon livahtaneiden tietojen mukaan iPhone X:ssä on kuusiytiminen A11-fuusioprosessori.

  • Puhdasta vihreää valoa ledillä - ensimmäistä kertaa

    Tiesitkö, että televisioissa pystytään tuottamaan vain 73-78 prosenttia 2020-standardissa määritellyistä vihreän sävyistä. Zürichin teknisessä korkeakoulussa on onnistuttu kehittämään ledi, joka tuottaa 97-99 prosenttia näistä väreistä. Siis käytännössä täydellisen vihreää.

  • 5G-älypuhelimiin tärkeä elementti

    5G-verkkojen datanopeus ja latentti vaativat nykyistä enemmän myös päätelaitteilta. Belgialaisessa mikroelektroniikan tutkimuskeskus IMECissä on kehitetty AD-muunnin, joka ehtii 5G-datan mukaan.

  • Entä jos käyttöjärjestelmää ei tarvitsisi ladata RAM-muistiin?

    IBM esitteli vuonna 1956 ensimmäisen magneettisen tallennuslevyjärjestelmän. Edelleen datakeskuksissa käytetään magneettista tallennusta levyille ja nauhoille, mutta tekniikka on hidas ja energiasyöppö. Sveitsiläistutkijoiden innovaatio saattaa merkittävästi nopeuttaa magneettista tallennusta.

 
 

Tämä on seuraava askel piiritekniikassa: eFPGA

On selvää, että puolijohdealalla keskitytään vihdoin kasvavaan valikoimaan teknologioita, jotka prosessigeometrian kutistamisen sijaan katsovat uusia järjestelmäarkkitehtuureita ja käytettävissä olevan piin parempaa käyttöä uusien piiri- laite- ja kotelointisuunnittelun konseptien kautta. Kun astumme uudelle aikakaudelle, seuraava looginen askel näyttää olevan FPGA-piirin ja prosessorin eli CPU:n yhdistäminen: sulautettu FPGA.

Lue lisää...

CMOS-anturi valtaa konenäön

Vaikka CCD-kuvakennot saattavat edelleen olla välttämättömiä joissakin erikoissovelluksissa, CMOS-pohjaiset kuva-anturit valtaavat konenäkösovelluksia kiihtyvään tahtiin. Ne tuovat teollisuuden kuvannusjärjestelmiin uuden luokan suorituskykyä ja toiminnallisuutta.

Lue lisää...
 
 

ny template