VTT:n johtamassa monitieteellisessä tutkimusprojektissa selvitetään, miten dataa voidaan siirtää mataliin lämpötiloihin ja takaisin huoneenlämpöön. Kylmiin, suprajohtaviin oloihin dataa pitää siirtää tulevissa kvanttitietokoneissa.
Kvanttitietokoneen tietojenkäsittely perustuu suprajohtaviin kubitteihin, joita käytetään äärimmäisen matalissa lämpötiloissa. Kubitteja hallitaan tyypillisesti perinteisellä elektroniikalla, joka sijaitsee huoneenlämmössä. Tämän hetken kvanttikoneissa kubitteja siirrellään sähkökaapeleilla, mutta kun niiden määrä nousee satoihin tuhansiin, vastaava hallintakaapelien määrä aiheuttaa sietämätöntä lämpökuormitusta. Tällöin kvanttisuorittimen edellyttämää kylmyyttä ei voida pitää yllä.
Yksi ratkaisu on hallita kvanttisuoritinta perinteisellä suorittimella, joka sijoitetaan kvanttisuorittimen läheisyyteen. Yhden vuokvantin logiikkapiirit (SFQ) ovat lupaavin keino tähän. Ne vastaavat kyvykkyyksiltään perinteisten tietokoneiden logiikkaa, mutta käyttävät puolijohteiden välillä suprajohtavaa teknologiaa. Koska SFQ-teknologia tarjoaa matalalle lämpötilalle, sitä käytetään perinteisissä tietokoneissa vain harvoin. Suprajohtaviin kvanttitietokoneisiin yhdistettynä tämä haittapuoli kääntyy kuitenkin eduksi.
Jäljellä on koko yksi suuri ongelma. Laskentaohjeiden avulla SFQ-suoritimelle perinteiseltä supertietokoneelta, ja laskutuloksille voidaan kirjoittaa SFQ-suorittimelta takaisin. Tämän vuoksi tiedonsiirtoa äärimmäisen matalien lämpötilojen ja huoneenlämmön välillä.
VTT:n johtava tutkija ja projektin koordinaattori Matteo Cherchin mukaan tutkimuksessa tavoitteena on korvata sähkökaapelit optisella kuidulla ja sopivalla muuntimilla, jotka muuntavat optiset signaalit sähköisiksi ja päin vastoin. - Näiden komponenttien on kyettävä toimimaan matalissa lämpötiloissa, mihin nykyiset ratkaisut eivät sovellu. aCryComm-projektimme päätavoite on kehittää uudenlaisia muuntimia ja demonstroida, kuinka ne voivat ohjata ja lukea yksinkertaista SFQ-suoritinta, Cherchi selventää.
VTT kehittää parhaillaan suomalaista kvanttitietokonetta yhteistyössä suomalaisen start up -yritys IQM:n kanssa. Vaikka lyhyen tähtäimen tavoite onkin vain 50 kubittia, VTT luo aCryComm-projektissa perustaa pitkäaikaiselle kehitykselle kohti paljon tehokkaampia kvanttitietokoneita.
Kuva: VTT (pyyhkäisyelektronimikroskoopilla otettu kuva suprajohtavasta piiristä).
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
