ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # Double square

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Valitse langaton teknologia oikein - osa 1

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 20.03.2023
  • Networks

Nykyisin on käytössä useita erilaisia langattoman tiedonsiirron standardeja ja protokollia, jolloin saattaa olla vaikea valita oikeanlainen, tiettyyn sovellukseen soveltuva teknologia. Tässä artikkelissa tuodaan esiin eräitä tärkeimpiä kriteerejä, joita on syytä ottaa tarkastelun kohteeksi, kun valittavana on neljä suosittua vaihtoehtoa: Wi-Fi, Bluetooth Low Energy, valmistajakohtainen RF-tekniikka ja Connectivity Standards Alliancen protokolla Green Power.

Artikkelin on kirjoittanut onsemin markkinointipäällikkö Dan Clement.

Useita tärkeitä näkökohtia on otettava huomioon langatonta teknologiaa valittaessa. Näistä näkökohdista monet ovat toisistaan riippuvaisia ja kompromisseja on tehtävä toimivan kokonaisuuden aikaan saamiseksi. Onneksi useimmat teknologiat perustuvat standardeihin ja ne on suunniteltu tiettyihin sovelluksiin ja ekosysteemeihin soveltuviksi, jolloin nuo kompromissit on jo valmiiksi huomioitu eri käyttökohteiden tarpeiden ja yhteentoimivuuden osalta.

Yritysten omia yksityisiä protokollia käytettäessä pääasiallinen etu on se, että langatonta protokollaa voidaan optimoida halutulla tavalla, koska yhteentoimivuutta ulkoisen ekosysteemin kanssa ei vaadita. Protokollan vaatima informaatio ja lähetysaika voidaan minimoida sovelluksen erityisvaatimusten edellyttämällä tavalla. Yksityinen eli valmistajakohtainen protokolla tarjoaa eniten joustavuutta ja on yleensä hinnaltaan edullisin ja pienitehoisin saatavilla oleva ratkaisu.

Seuraavaksi artikkelissa eri näkökohdat jaetaan pienempiin osiin ja pohditaan niiden välisiä riippuvuuksia toisistaan. Kaksiosaisen artikkelin toinen osa ilmestyy huhtikuussa.

Taajuusalue

Wi-Fi, Bluetooth Low Energy (Bluetooth LE) ja Zigbee (IEEE 802.15.4) -teknologiat toimivat lisensioimattoman taajuusalueen 2,4 GHz:n kaistalla. 2,4 GHz on kansainvälinen lisensioimaton kaista, joka yhdessä Wi-Fi:llä ja Bluetooth LE:llä varustettujen kännyköiden yleistymisen myötä on ollut tukemassa 2,4 GHz:n käyttöä standardinomaisesti.

Kaistan 2,4 GHz lisäksi uudemman polven Wi-Fi käyttää myös 5 GHz:n kaistaa, jolloin kuormitusta voidaan vähentää ja saadaan aikaiseksi suurempi kaistanleveys. Yhdysvaltain FCC on äskettäin ottanut käyttöön toisen, lähellä 6 GHz:iä olevan kaistan suuremman kaistanleveyden mahdollistamiseksi. Myös muualla maailmassa 6 GHz on muodostumassa kansainväliseksi standardiksi.

Taulukko 1: Teknologioiden vertailu.

On olemassa alueellisia alle GHz:n kaistoja saatavissa lisensioimattomaan käyttöön, mutta valitettavasti noilla taajuusalueilla ei ole kansainvälisiä taajuusstandardeja. Yleisiä taajuuksia ovat 433 MHz useissa maissa, 915 MHz Yhdysvalloissa ja 868 MHz Euroopassa. Tästä seuraa, että laitevalmistajien pitää kehittää erilaisia alueellisia ratkaisuja. Tämä on alle gigahertsin kaistojen suurin haittapuoli. Monet radiopiirien toimittajat kuitenkin tukevat onsemin tavoin yhtenäistä laitteistosuunnittelua, jossa pienillä osaluetteloon tehtävillä muutoksilla saadaan toteutettua laitteet eri alueiden vaatimusten mukaisiksi ja jolloin tarvittavat muutokset ovat usein minimaalisia.

Sivuhuomautuksena voidaan todeta, että Zigbee-teknologia tukee myös alle GHz:n kaistoja, mutta että 2,4 GHz on eniten käytössä nykyisin. Poikkeuksena on Iso-Britannia, jossa Zigbee on käytössä älykkäässä energian mittauksessa.

Kuva 2: Kansainväliset lisensioimattomat taajuusalueet.

Lisensioitujen taajuusalueiden käyttö on myös yleistä, joskin tavallisimmin niitä käytetään kriittisissä ja laajalle alalle levittäytyvissä verkoissa. Esimerkkeinä voidaan mainita satelliittiverkot ja älykkään energian mittauksen verkot. Myös kaupalliset turvapalvelut käyttävät lisensioituja kaistoja. Pääasiallinen syy käyttää lisensioituja taajuusalueita on niiden luotettavuus ja häiriöiden sieto. Samasta syystä myös matkapuhelimet toimivat lisensioiduilla taajuuksilla.

Tiedonsiirtoetäisyys

Tiedonsiirtoetäisyys on monimutkainen aihealue, joka riippuu monista parametreista ja fyysisistä ominaisuuksista, jotka eivät kuulu tämän artikkelin aihepiiriin. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin mainita, että tiedonsiirtoetäisyys riippuu ainakin seuraavista parametreista:

  • Ympäristön fyysiset siirto-ominaisuudet (tiedonsiirtokanava)
  • Lähetyssolmupisteen lähtöteho
  • Vastaanottimen kyky poimia äärimmäisen heikkoja signaaleja sen kohinatasoon nähden (ts. herkkyys)
  • Häiritsevien signaalien olemassaolo ja vastaanottimen kyky vastaanottaa estettyjä signaaleja
  • Antennin suunnattavuus
  • Itse protokollan teknologia

Wi-Fi:n, Bluetooth LE:n ja Zigbee/802.15.4:n protokollien fyysiset ominaisuudet on jo viritetty niiden käyttökohteisiin sopiviksi. Vaikka ymmärrettäisiinkin lähetysteho, ympäristöparametrit ja niiden vaikutus langattomaan signaaliin, antenniparametrien, vastaanottimen herkkyyden ja sen häiriönkestävyyden määrittäminen jää yhä järjestelmäsuunnittelijan vastuulle.

Tiedonsiirtoetäisyys on kääntäen verrannollinen taajuuskaistaan. Peukalosääntö on, että kun taajuus kaksinkertaistuu, niin etäisyys puolittuu. Kasvattamalla lähtötehoa voidaan laajentaa siirtoetäisyyttä, mutta lopulta tästä tulee epäkäytännöllistä. Perusperiaatteena on se, että on olemassa raja, jonka ylittäminen lähtötehoa lisäämällä ei enää paranna siirtoetäisyyttä.

Toinen tiedonsiirtoetäisyyttä rajoittava parametri on datanopeus. Jos yrittää lähettää dataa yhä suuremmalla ja suuremmalla datanopeudella, sen vastaanottaminen vaikeutuu. Helppo tapa sisäistää tämä on, kun yrittää kertoa jotakin muille puhumalla hyvin nopeasti. Jos he eivät ymmärrä mitä puhutaan, kuulijaa ei auta puheäänen voimistaminen. Tämä on informaatioteorian peruslähtökohta tiedonsiirrossa.

Taajuuksien ja datanopeuksien kasvaessa protokollien tulee tukea MIMO-moniantennitekniikkaa. Perustasolla se tarkoittaa informaation jakamista rinnakkaisiin viesteihin, jolloin saadaan siirrettyä enemmän tietoa aikayksikköä kohden. Toisin sanoen lähettämällä rinnakkaisia datavirtoja samassa ajassa saadaan lähetettyä enemmän dataa tehokkaasti lisäämällä datanopeutta ilman, että tiedonsiirtoetäisyys kuitenkaan vähenisi. MIMO-järjestyksen määrää rinnakkaisten kanavien lukumäärä. Esimerkiksi 4x4 MIMO tarkoittaa neljää lähetintä ja neljää vastaanotinta. Tämä datanopeuden ja etäisyyden välinen kompromissi on yksi merkittävimmistä syistä siihen, miksi 5G-toteutuksissa vaaditaan niin monia linkkimastoja. Nopeudet 5G:ssä ovat niin paljon suurempia kuin 4G:ssä, jolloin MIMO:lla varustettuja tukiasemia tarvitaan enemmän riittävän suorituskykyisen verkon toteuttamista varten.

Yksityisten protokollien määrityksiä rajoittavat lainsäätäjän asettamat rajoitukset tietyille kaistoille. Esimerkiksi EU-maissa 868 MHz:n kaistalla lähtöteho on rajoitettu +14 dBm:iin. Sovitettavia protokollan parametreja on useita:

  • Purskeen alustusosan pituus ja harjoitussekvenssien, joilla opetetaan vastaanotin lukkiutumaan tulevalle signaalille, pituudet
  • Datan ja protokollan hyötyinformaatiot
  • Käytettävän modulaation tyyppi
  • Kaistanleveys ja datanopeus
  • Koodaus ja virheenkorjaus

Edellä oleva listaus ei ole kaikenkattava, mutta siinä on mainittu joitakin parametreja, joita tarvitaan suunniteltaessa yksityistä protokollaa. Kaikkea mahdollista hienosäätöä hyödyntäen yksityinen protokolla tarjoaa parhaan tavan minimoida tehonkulutus, koska kaikki parametrit ovat viritettävissä.

Verkkotopologia

Käytetäänkö mesh- vai jotain muuta verkkotopologiaa? Tästä pitkään jatkuneesta keskustelusta suunnittelijoilta löytyy vahvoja mielipiteitä. Mesh-verkkoihin liittyy eräitä väistämättömiä tosiasioita, jotka on otettava huomioon ennen varsinaista päätöksentekoa. Tarkastellaan aluksi Bluetooth LE ja Zigbee-tekniikoita, jotka molemmat soveltuvat käytettäviksi mesh-verkoissa.

Bluetooth LE on määritelmänsä mukaisesti lyhyen kantaman kaksipisteyhteysverkko ja niin sitä yleensä käytetäänkin. Bluetoothin standardointiorganisaatio (SIG) on kuitenkin viime vuosina määritellyt mesh-protokollan ja se on saanut jalansijaa älykkäitä valaistusratkaisuja kehittävän teollisuuden parissa. Se on suosittu osittain siitä syystä, että se on kätevästi yhdistettävissä kommunikoimaan suoraan matkapuhelimen ja useimpien yhdysväylien kanssa.

Kuva 3: Bluetooth LE -pohjainen mesh-verkkotopologia.

Mesh-verkkoja kannattaa kuitenkin käyttää vain silloin, kun niistä saadaan selvää hyötyä kyseisessä käyttökohteessa. Esimerkiksi tuotantolaitoksiin ja teollisuusympäristöihin mesh-verkko soveltuu erinomaisen hyvin, koska niissä useita solmupisteitä on kytkettynä toisiinsa ja linkeiltä vaaditaan suurta luotettavuutta sekä yksittäisten solmupisteiden häiriötilanteiden eliminointia. Silloin kun tämä on tärkeimpänä tavoitteena, tehonkulutuksen tarve vastaavasti lisääntyy, koska reititinsolmuille on syötettävä virtaa koko ajan. Toinen haittapuoli on latenssiajan pidentyminen. Kun viestit kulkevat monien solmujen kautta, mitä joskus kutsutaan hyppelyksi (hopping), latenssiaika saattaa lisääntyä. Reaaliaikaista dataa vaativissa sovelluksissa tästä saattaa aiheutua ongelmia.

Toinen ei niin itsestään selvä mesh-topologian tarjoama etu on, että se lisää verkon kantamaa. Kun kantama ei ole enää rajoittunut kaksipisteyhteyksiin (P2P), mesh-verkko on mahdollista skaalata paljon suuremmille etäisyyksille kuin mitä yksittäisen P2P-yhteyden toiminta edellyttää. Tästä aiheutuu jälleen lisää latenssia ja reititinsolmuissa joudutaan käyttämään monimutkaisempia ohjelmistoja ja suurempaa muistikapasiteettia tallentamaan pinomuistin lisäksi verkon reititystaulukon, mitkä lisäävät kokonaiskustannuksia.

Jos vain on mahdollista käyttää toteutuksessa tähtiverkkoa (pisteestä moneen pisteeseen), se osoittautuu tavallisesti taloudellisesti edullisemmaksi ratkaisuksi. Alle gigahertsin alueen tähtiverkko tarjoaa pidemmän siirtoetäisyyden ja kustannuksiltaan halvemman ratkaisun kuin lyhyen kantaman protokollan mesh-verkko. Tähtiverkko ei tarjoa kuitenkaan samantasoista häiriönsietoa, koska käytössä on vain yksi reittiyhteys käyttösolmun ja koordinaattorin välillä.

Kun tarkasteluun otetaan Wi-Fi, voidaan todeta, että se eroaa muista. Sille on tyypillistä suuri nopeus ja hyvä kantama, vaikka kyse onkin perinteisestä tähtiverkosta (P2P). Suuri kantama johtuu osaltaan siitä, että Wi-Fi-verkossa lähetysteho on tyypillisesti noin +30 dBm (1 W), jolloin kantama on pitempi. Tyypillinen Bluetooth LE:n tai Zigbeen radioyhteyden lähetysalue on välillä 0 - +8 dBm, joskus yhdyskäytävien/reitittimien kohdalla jopa +20 dBm. Ilman mesh-protokollaa Bluetooth LE:n toimintaetäisyys on tyypillisesti rajoitettu noin kymmeneen metriin ja Zigbee-tekniikan noin sataan metriin.

On myös syytä mainita, että 5 GHz:n ja 6 GHz:n kaistojen lisääminen Wi-Fi:iin pienentää kantamaa. Haluttaessa säilyttää palvelun laatu erinomaisena mesh-verkon käyttö yhdessä Wi-Fi:n kanssa korjaa tämän ongelman edellä mainitun haitan. Wi-Fi mesh -sertifiointiohjelman, josta käytetään EasyMesh-nimitystä, tarkoituksena on varmistaa, että eri laitetoimittajien Wi-Fi-solmut ja -ohjaimet ovat keskenään yhteensopivia, ja koordinoida, että yhtenäinen ja tehokas peitto pidetään kunnossa jatkossakin.

Lopuksi

Artikkelissa on esitetty joitakin näkökohtia, joita suunnittelijoiden tulee tarkastella suunnitellessaan langattomia järjestelmiä ja niihin liittyen taajuusalueita, tiedonsiirtoetäisyyksiä, verkkotopologioita ja suorituskykyyn vaikuttavia kompromisseja. Useimpien järjestelmien tavoin suorituskykyyn vaikuttavat kompromissit ovat usein keskenään toisistaan riippuvaisia.

Artikkelisarjan toisessa osassa tullaan käsittelemään, mitä muita näkökohtia on otettava huomioon, kun valitaan suunnitteluun sopivaa oikeaa langatonta tekniikkaa. Sellaisia näkökohtia ovat muun muassa tehonkulutus, yhteistoiminta ja turvallisuus.

MORE NEWS

Nokian tekoälytehdas tarvitsee muutakin kuin GPU-tehoa

Nokia on mukana viiden eurooppalaisen teknologiayhtiön hankkeessa, jossa suunnitellaan miljardiluokan tekoälyinfrastruktuuria Pohjoismaihin ja Baltiaan. Tekoälyn gigatehtaan rakentamiseen tarvitaan kuitenkin paljon muutakin kuin tehokkaita grafiikkaprosessoreita. Erityisen tärkeään asemaan nousevat tietoliikenneverkot ja sähkönsyöttö.

Iceyen uusi satelliitti erottaa 11 senttimetrin yksityiskohdat

Suomalainen Iceye on julkistanut viidennen sukupolven SAR-tutkasatelliittinsa, joka pystyy parhaimmillaan 11 senttimetrin erotuskykyyn. Gen5-satelliitti tuo mukanaan myös tekoälyprosessorin, jonka avulla kuvien analysointia voidaan tulevaisuudessa siirtää suoraan kiertoradalle.

TME haastaa DigiKeyn ja Mouserin eri aseilla

– Vertailimme valikoimaamme DigiKeyn ja Mouserin kanssa. Meillä on 1 300 toimittajaa, joista 747:ää ei löydy kummankaan kilpailijan valikoimasta, kertoo TME Amerikan liiketoimintaa johtava Mark Burr-Lonnon. Puolalainen komponenttijakelija kasvaa tänä vuonna 30 prosenttia ja aikoo haastaa alan amerikkalaiset jättiläiset ennen kaikkea erilaisella tuotevalikoimalla.

Nokia mukana – 20 gigabittiä ilman kaapelia

Googlen tutkimushankkeesta irtautunut Taara esittelee yhdessä AT&T ja Nokia Federal Solutionsin kanssa tekniikkaa, joka siirtää dataa ilmassa valonsäteellä jopa 20 gigabitin sekuntinopeudella. Texasissa demonstroitava yhteys ulottuu 14 kilometrin päähän ilman valokuitua tai radiotaajuuksia.

Electronica rikkoi ennätyksiä, mutta yhdestä asiasta vaiettiin

Münchenin electronica-messut rikkoivat jälleen ennätyksiä. Neljän päivän aikana messuilla vieraili yli 86 000 kävijää, ja 3 512 näytteilleasettajaa esitteli elektroniikkateollisuuden uusimpia ratkaisuja. Tekoäly hallitsi messuhalleja, mutta yhdestä asiasta yritykset eivät halunneet puhua suoraan. Sodan vaikutuksesta elektroniikkateollisuuden kysyntään.

Siemens puristi viikkojen verifiointityön tunteihin

Elektroniikkasuunnittelun verifiointi on pitkään ollut yksi tuotekehityksen pahimmista pullonkauloista. Siemens esitteli Münchenin Electronica-messuilla uuden tekoälyratkaisun, joka automatisoi simulointien valmistelun, tulosten analysoinnin ja korjausehdotukset. Yhtiön omassa testissä 3–4 viikon työ lyheni muutamaan tuntiin. Ajansäästö oli peräti 99 prosenttia.

Miljoona älymittaria samaan radioverkkoon

Yksi radioverkko voi palvella yli miljoonaa älymittaria, joiden paristot kestävät jopa 20 vuotta. Norjalainen Radiocrafts, joka kuuluu ruotsalaiseen LumenRadio-konserniin, on esitellyt valmistajan mukaan maailman ensimmäisen uutta OMS-LPWAN-tiedonsiirtotekniikkaa tukevan radiomoduulin.

Droonit ovat vasta robotiikan vallankumouksen alku

Robotiikasta on tulossa yksi elektroniikkateollisuuden suurista kasvumarkkinoista, mutta droonit ovat vasta kehityksen ensimmäinen vaihe. NXP:llä robotiikasta vastaava johtaja Jerome Legrosin mukaan tekoäly muuttaa robotit yksittäisten komponenttien muodostamista laitteista autonomisiksi järjestelmiksi. Samalla niiden kehittämisestä tulee entistä monimutkaisempaa.

Komponenttipula pahenee ensi vuonna

Tekoälybuumi alkaa näkyä yhä laajemmin elektroniikkakomponenttien saatavuudessa. Digikeyn liiketoiminna kehittämisestä globaalisti vastaava Mike Slater varoittaa, että tilanne vaikeutuu ensi vuonna entisestään. Joidenkin komponenttien toimitusajat ovat venyneet jopa 50 viikkoon.

Melexis tuo tuntoaistin robotin sormenpäähän

Tekoäly on parantanut robottien kykyä ymmärtää ohjeita ja suunnitella toimintaansa, mutta esineiden käsittely on edelleen vaikeaa. Belgialainen Melexis tuo nyt markkinoille sormenpäämoduulin, jonka avulla humanoidirobotti voi tuntea paitsi puristusvoiman myös sen, mihin suuntaan esine pyrkii liukumaan otteessa.

Euroopan kasvu yllätti jopa Mouserin itsensä

– Kun minulta kysyttiin viime vuoden lopulla ennustetta Euroopan kasvusta, arvioin sen olevan noin 12 prosenttia. Nyt päädymme noin 40 prosenttiin, kertoo Mouserin Euroopan liiketoiminnan kehityksestä vastaava Marie-Pierre Ducharme Münchenin Electronica-messuilla ETN:n haastattelussa.

U-blox vie satelliittiajoituksen alle kahteen nanosekuntiin

– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.

Satelliittipaikannus oppii väistämään häirintää

Satelliittipaikannuksen häirinnästä on tullut kasvava ongelma ilmailussa, meriliikenteessä ja miehittämättömissä järjestelmissä. Perinteinen GNSS-vastaanotin voi menettää paikannuskykynsä voimakkaan häiriösignaalin vuoksi, mutta uudenlaisella antennitekniikalla häiriöitä voidaan torjua jo ennen signaalin käsittelyä. Taoglas esittelee Münchenin Electronica-messuilla tähän tarkoitukseen kehitettyä referenssisuunnittelua.

Sulautetun Linuxin tietoturvasta tulee vuosien urakka

Sulautettujen laitteiden ohjelmistojen ylläpito voi vaatia enemmän työtä kuin itse laitteen alkuperäinen suunnittelu. Teollisuuslaitteet pysyvät käytössä usein 10–15 vuotta, ja EU kyberkestävyyssäädös CRA lisää valmistajien vastuuta ohjelmistojen tietoturvasta koko niiden tukijakson ajan. Avnet-konserniin kuuluva Tria Technologies vastaa haasteeseen uudella Linux-alustalla.

Radioaallot korvaavat pariston uudessa IoT-anturissa

Bluetooth-anturi voi toimia ilman paristoa ja saada tarvitsemansa energian radioaaltojen välityksellä jopa 25 metrin etäisyydeltä. Yhdysvaltalainen Powercast esittelee Münchenin Electronica-messuilla uuden anturin, joka mittaa lämpötilaa ja kosteutta ilman paristoja tai lataamista.

Tulevaisuuden autoa ohjaa RISC-V

Autojen elektroniikassa on käynnissä merkittävä arkkitehtuurimuutos. Infineon tuo avoimen RISC-V-käskykanta-arkkitehtuurin Aurix-mikro-ohjaimiinsa ja pyrkii yhdistämään auton eri ohjausjärjestelmät yhteiselle alustalle. Uusi Aurix RC1 on suunniteltu ohjelmistomääriteltyihin autoihin, joissa yhä useampia toimintoja hallitaan keskitetysti ja päivitetään ohjelmistolla.

CRA tulee mukaan flash-muistien kehitykseen

EU kyberkestävyyssäädös CRA muuttaa myös elektroniikan komponenttivalmistajien toimintaa. Taiwanilainen Winbond on kehittänyt tietoturvallisille flash-muisteilleen kokonaisuuden, joka auttaa laitevalmistajia täyttämään EU uudet kyberturvallisuusvaatimukset. Ratkaisua esitellään Münchenin Electronica-messuilla.

GaN-transistorin resistanssi putoaa alle milliohmin

Tekoälypalvelimien ja robottien tehonsyötössä jokainen milliohmi merkitsee kasvavia häviöitä, kun virrat nousevat suuriksi. Nexperia esittelee Münchenin Electronica-messuilla uusia GaN-transistoreita, joiden johtavan tilan resistanssi painuu alimmillaan 0,32 milliohmiin.

NXP lupaa droonin toimintakuntoon puolessa tunnissa

Robottien kehitystyö voi lyhentyä kuukausista viikkoihin, kun tekoäly, anturit, moottorinohjaus ja tietoliikenne yhdistetään valmiiksi testatulle alustalle. NXP esittelee Münchenin Electronica-messuilla uutta robotiikka-alustaansa, jolla droonin ensimmäiset toiminnot voidaan valmistajan mukaan ottaa käyttöön jo puolessa tunnissa.

Sulautettu laite kestää 15 vuotta – mutta kestääkö sen muisti?

Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.

Oct Nov   # puffbox mobox till square
2026  # mobox för double square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut

ETN - Technical article5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Nokian tekoälytehdas tarvitsee muutakin kuin GPU-tehoa
  • Iceyen uusi satelliitti erottaa 11 senttimetrin yksityiskohdat
  • TME haastaa DigiKeyn ja Mouserin eri aseilla
  • Nokia mukana – 20 gigabittiä ilman kaapelia
  • Electronica rikkoi ennätyksiä, mutta yhdestä asiasta vaiettiin

NEW PRODUCTS

  • Sama piirilevy käy aurinkokennolle ja USB-lataukselle
  • Murata kutisti RF-testiliittimen neliömillimetriin
  • 40 TOPSin tekoälyteho ensimmäistä kertaa SMARC-moduulille
  • Muratan lämpötila-anturi on lähes näkymätön
  • 600 megabittiä satelliitin sisällä
 
 

Section Tapet