ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # Double square

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Kännykkäverkon sähkönkulutus kuriin

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 15.12.2013
  • Verkot

Mobiilidatan räjähdysmäinen kasvu nostaa verkkojen teonkulutusta. Verkon energiatehokkutta pitää parantaa kaikissa osissa – erityisesti tukiasemien RF- ja kantataajuusosissa.

Artikkelin ovat kirjoittaneet LSI:n Axxia-verkkoprosessorien tuotemarkkinoinnista vastaava Ed Saba (oikealla) ja verkkotuotteiden strategisesta suunnittelusta vastaava Steve Vandris. Ed Saba on aiemmin työskennellyt StoredIQ:ssa, RMI:ssä (NetLogic) ja Sigmatelilla. Hänellä on sähkötekniikan tutkinto Michiganin yliopistosta. Steve Vandris on puolestaan vastannut esimerkiksi LSI:n verkkoprosessorien markkinoinnista. Ennen LSI:tä Steve on työskennellyt Agere Systemsillä ja Texas
Instrumentsilla, Multilink Technologyllä ja Lucent Technologiesilla. Hän on tekniikan tohtori Minnesotan yliopistosta.

Mobiilidatan kääntöpuoli

Älypuhelimien ja tablettien valtava suosio sekä pilvipalvelujen lisääntyvä käyttö ajaa ihmisiä yhä enemmän langattomien nettiyhteyksien pariin. Mobiiliverkkoja kohtaan paine kasvaa koko ajan. Ciscon VNI-indeksin (Visual Networking Index) mukaan globaalisti joka kuukausi tuotetaan 1,6 eksatavua dataa, mikä kasvattaa dramaattisesti mobiiliverkkojen tehonkulutusta.

Operaattorit käyttävät noin kaksi miljardia dollaria vuodessa verkkojensa sähkölaskuihin ja yhä suuremman osan virrasta kuluttavat tukiasemat. Vodafonen mukaan tukiasemien osuus mobiiliverkon tehonkulutuksesta on 60 prosenttia, kun kytkinlaitteet kuluttavat 20 prosenttia ja runkoverkko voin 15 prosenttia kokonaissähköstä.

Tukiaseman suhteellisen suuri sähkönkulutus johtuu ennen kaikkea RF- ja kantataajuuslaskennan huonosta tehokkuudesta. IET:n mukaan tyypillinen 3G-tukiasema kuluttaa tehoa noin 500 wattia tuottaessan 40 watin lähetystehon. Lisäksi prosessoinnin aiheuttama lämpö pitää poistaa, yleensä ilmajäähdytyksellä, mikä kasvattaa tukiaseman tehonkulutusta entisestään. 3G-tukiasema kuluttaa vuodessa sähköä keskimäärin 4,5 megawattituntia. Niinpä esimerkiksi Iso-Britannian kattava 12 000 tukiaseman 3G-verkko kuluttaa sähköä yli 50 gigawattituntia vuodessa. Tämä aiheuttaa suuret CO2-päästöt ja kasvattaa operaattorin käyttökustannuksia.

Kehittyvissä maissa tukiasemia ei usein voi liittää suoraan sähköverkkoon. Scientific American -lehden mukaan maailmassa on noin viisi miljoonaa tukiasemaa, josta 640 000 ei ole kytketty sähköverkkoon. Niiden voimanlähteenä on yleisimmin diesel-generaattori. Polttoaineen ja sen kuljettamisen kustannusten logistiikkaongelmineen pitävät tukiaseman käyttökustannukset korkeina.

Kun mobiilikäyttö lisääntyy ja 4G/LTE-verkkojen käyttöönotto saa vauhtia kehittyvissä maissa, tulee mobiilidatan tarve kasvamaan räjähdysmäisesti. Myös tukiasemien sähkön- ja jäähdytyksentarve kasvaa. Vaill tukiasemin tehokuus on parantunut vuoden 2003 kolmesa prosentista 12 prosenttiin vuonna 2009, tarvitaan lisää parannuksia jotta matkapuhelinverkon sähkönkulutusta voidaan rajoittaa ja siten kontrolloida operaattorien toimintakustannuksia.

Verkko- ja tukiasema-arkkitehtuurien parantaminen

Tukiasemien tehonkulutusta yritetään vähentää monin tavoim. Verkkoarkkitehtuuri on kehittymässä kohti heterogeenistä arkkitehtuuria (HetNet), joka koostuu erikokoisista tukiasemista, kuten kuva 1 osoittaa.

 

Kuva 1. Heterogeeninen arkkitehtuuri, jossa verkko koostuu makrosoluista ja pienemmistä soluista, parantaa verkon energiatehokkuutta.

HetNet-verkossa pienet mikro- tai pikotukiasemista koostuvia soluja, joilla on pienempi kantama ja kapasiteetti ja siten myös pienempi tehonkulutus, käytetään täydentämään makrosoluja koko verkossa. Tämän ansiosta verkko osaa sovittautua jatkuvasti tilaajamäärään, mikä pienentää tehonkulutusta. Pienet solut tuovat paremman yhteyden lyhyillä kantamilla, mutta ne myös vähentävät dataliikennettä makrosoluissa, jolloin näiden tehonkulutus pienenee.

Tukiaseman sisällä parannukset keskusprosessoriin kantataajuuskortilla voivat parantaa datankäsittelyn tehokkuutta. Jotta näistä parannuksista saataisiin täysi hyöty, pitää skaalattavan pienien ja makrosoluissa käytettävän prosessoriarkkitehtuurin tehonsäästötekniikoita voida hyödyntää nopeasti ja kustannustehokkaasti koko verkossa.

Tehovahvistimen tehokkuus

Kuva 2 näyttää tyypillisen makrotukiaseman toiminnalliset osat.

Kuva 2. Tukiaseman toiminnalliset lohkot.

Tukiaseman RF-osa kuluttaa yli puolet kokonaistehosta, mikä selittyy pääosin tehovahvistimen tehottomuudella. Tämä johtuu siitä, että datanopeuksien ja kaistanleveyksien kasvaessa tehovahvistimen pitää toimia ei-lineaarisella alueellaan, jossa PAPR-arvo (Peak to Average Power Ratio)voi olla noin 6-10 dB. Tekniikat, joiden ansiosta tehovahvistin voi toimia lähellä 1 desibelin aluetta, jossa PAPR on alhaisempi, voivat vähentää RF-tehonkulutusta merkittävästi.

Yleisimmin käytettyjä tekniikoita ovat DPD (Digital Pre-Distortion), jolla tehovahvistimen epälineaarisuutta kompensoidaan ennalta, sekä CFR (Crest Factor Reduction), joka leikkaa signaalihuippuja pitääkseen signaalin lähetyskuvioiden eron (EVM, error vector magnitude) 3GPP-määritysten rajojen sisällä. DPD- ja CFR-algoritmit voidaan toteittaa tukiaseman radiomoduulin digitaalisessa osassa.

Perinteisen kovakoodatun DFE:n kyky tukea eri taajuuskanavia, ilmarajapintoja ja tehovahvistintyyppejä on rajallinen. Nämä ongelmat voi ratkaista LSI:n SoftDFE-teknologialla, jolla suunnittelijat voivat kehittää räätälöityjä ja energiatehokkaita DFE-moduuleja tehovahvistimelle. SoftDFE:n algoritmien avulla tehovahvistimen tehokkuus paranee jopa yli 50 prosenttia. Ohjelmoitavana SoftDFE:n algoritmit voidaan optimoida ja tarvittaessa päivittää kentällä – jopa helpommin kuin FPGA-pohjaisissa toteutuksissa. SoftDFE-lohko voidaan toteuttaa erillispiirinä, jollaista voidaan käyttää etäradiopäässä tai makrotukiaseman radiokortilla. Se voidaan myös integroida osaksi suurempaa järjestelmäpiiriä yhdessä pikotukiaseman kantataajuusosan kanssa, joka on suunniteltu LSI:n Axxia-kantataajuusprosessorin ympärille.

Parempi kantataajuuslaskenta

Tukiaseman kantataajuusyksikkö vastaa (OSI-mallin mukaisesti) Layer-1-, Layer-2- ja Layer-3 -laskennasta ja tukee LTE-, LTE-Advanced- ja WCDMA-protokollia (myös WiFiä pienempien solujen tukiasemissa). Kantataajuuslaskennan on voinut tyypillisesti toteuttaa joko ohjelmoitavana FPGA-ratkaisuna tai räätälöitynä ASIC-piirin ja ohjelmoitavan DSP-piirin yhdistelmänä. Viime aikoina kantataajuuslaskentaan on tuotu suuria moniytimisä prosessori- ja DSP-piirejä, jotka toimivat suurella kellotaajuudella. Vakiintuneet FPGA- ja ASIC-ratkaisut näyttävät laittavan suunnittelijat valitsemaan FPGA:n joustavuuden ja ASIC-piirin suorituskykyn ja tehokkuuden välillä. Kumpikaan näistä ratkaisuista ei kuitenkaan täytä kaikkia suorituskyvyn, joustavuuden ja energiatehokkuuden vaatimuksia.

LSI:n Axxia on uusi arkkitehtuuri, joka vastaa mobiilidatapalveluiden vaatimin suorituskykyvaatimuksiin ja tuo lisäksi kantataajuuslaskentaan joustavuuden ja skaalautuvuuden, mikä mahdollistaa esimerkiksi tehonkulutuksen hallinnan laskentaa optimoimalla. Lisäksi arkkitehtuuri skaalautuu sekä makrosolujen että pienempien solujen prosessointitarpeisiin. Tällä voidaan parantaa verkon yleistä tehokkuutta.

Kuva 3 – LSI Axxia 5500 -tukiasemaprosessorin arkkitehtuuri.

Ylläoleva kuva kuvaa LSI Axxia 5500 -tukiasemaprosessorin arkkitehtuuria. Alusta hyödyntää jopa kuuttatoista ARM Cortex-A15-prosessoriydintä, millä saadaan äärimmäisen energiatehokas ratkaisu datan prosessointiin. Ytimet yhdistetään LSI:n Virtual Pipeline -linkeillä, jolloin saadaan erittäin tehokkaat rautapohjaiset verkkokiihdyttimet suuren datankäsittelyyn. Näissä kiihdyttimissä on useaa protokollaa tukeva pakettidatasuoritin, joka kykenee prosessoimaan dataa jopa 50 gigabitin sekuntivauhdilla, 20 gigabittiä sekunnissa työstävä tietoturvamoottori, dataliikenteen hallinta, sisällön tarkistua ja älykkäätt pakettien kytkintoiminnot. Axxia-alustalla on ensimmäistä kertaa toteutettu ARM:n tehokas CoreLink-muistiliitäntä, joka yhdistää isäntäprosessorin ja kaikki muistielementit järjestelmäpiirillä.

LSI:n Virtual Pipeline -tekniikka ja dedikoidut kiihdytinyksiköt ovat erittäin energiatehokas ratkaisu verrattuna laitteisin, joissa käytetään vain suurta määrää mikroprosessoreja. Näitä suorittimia ajetaan yleensä korkeilla kellotaajuuksilla, joten ne kuluttavat paljon tehoa prosessoidessaan datatehtäviä, joihin niitä ei ole alun perin suunniteltu. Lisäksi Virtual Pipeline -kiihdyttimet ovat modulaarisia, joten prosessorin suorituskykyä voidaan skaalata ylöspäin ilman, että tehonkulutusta merkittävästi kasvatetaan.

Skaalaamalla Cortex-A15-ydinten määrää ja Virtual Pipeline -resursseja suunnittelijat voivat Axxialla toteuttaa mihin tahansa tukiasemakokoon sopivan järjestelmäpiirin, oli kyse sitten 3G- tai LTE-makrosolusta tai heterogeenisissä verkoissa käytetyistä pienemmistä soluista. Fyysisen kerroksen liitäntöjen ja digitaalisten toimintojen määrä sirulla voidaan myös optimoida. Lisäksi OEM-valmistajat voivat lisätä prosessorille räätälöityjä toimintoja, kuten ohjelmoitavia DSP-ytimiä ja ohjelmistoja joko räätälöidäkseen piirin tai lisätäkseen integraation astetta. Alusta tukee valmiiksi yleisimpiä siirto- ja tietoturvaprotokollia, kuten IPSec, IPV4, IPV6 ja LTE MAC, mikä osaltaan tuo lisää joustavuutta tehon ja suorituskyvyn säätämiseen poistaessaan dataprosessoinnin tehtäviä isäntäsuorittimelta.

Integroitu kantataajuusjärjestelmäpiiri

LSI:n Sift DFE -tekniikka yhdessä Axxia-prosessorialustan kanssa voi vähentää 3G- tai LTE-makrosolun tukiaseman RF- ja kantataajuuslaskennan tehonkulutusta jopa 50 prosenttia. Kun tämä yhdistetään HetNet-verkkoarkkitehtuurin mukanaan tuomiin säästöihin, voidaan pienemmän luokan Axxia-tukiasemapiirejä hyödyntämällä päästä merkittäviin säästihin tehonkulutuksessa. Tämä tuo verkko-operaattoreille lisää kontrollia hallita käyttökustannuksiaan.

Lopuksi

Kun langattomien nettiyhteyksien suosio kasvaa räjähdysmäisesti kaikkilla, tukiasemien kuluttama sähkö muodostaa yhä suuremman osan koko verkon tehonkulutuksesta. Verkko-operaattoreille on erittäin tärkeää parantaa verkkojensa ja tukiasemien energiatehokkuutta.

Siirtymistä aiempaan tehokkaampaan HetNet-arkkitehtuuriin täydentää innovatiivinen verkkoprosessorien arkkitehtuuri, jossa yhdistyy rautatason suorituskyky uudelleenohjelmoitavuuden joustavuuteen. Sen avulla voidaan saada hallinutaan tämänpäivän tukiasemien RF- ja kantataajuusosien jatkuvasti kasvava tehonkulutus.

MORE NEWS

Wi-Fi 8 testaaminen onnistuu jo ennen standardin valmistumista

Wi-Fi 8 -standardin odotetaan valmistuvan vasta vuonna 2028, mutta ensimmäisiä laitteita voidaan jo testata. Anritsu on päivittänyt MT8862A-mittausalustansa tukemaan uutta WLAN-tekniikkaa sekä Bluetooth LE -yhteyksiä.

Suomalainen salain sai ensimmäisenä Naton hyväksynnän

Suomalaisen Instan kehittämä salauslaite on saanut ensimmäisenä kotimaisena salausratkaisuna Naton Confidential-tason hyväksynnän. Traficom on lisäksi todennut Insta SafeLink Secret -salaimen täyttävän Suomen turvallisuusluokan II eli SALAINEN-tason vaatimukset. Hyväksynnät avaavat laitteelle käyttömahdollisuuksia sekä Suomen viranomaisverkoissa että Naton turvallisuusluokitellussa tiedonsiirrossa.

Kelluu kehitti lentävän tutkan Suomen itärajan valvontaan

Suomalainen Kelluu on kehittänyt ilmalaivaansa passiivisen tutkan, joka havaitsee kohteita radio-, televisio- ja matkapuhelinverkkojen signaalien heijastuksista. HALO-järjestelmä ei lähetä itse mitään, joten sen toimintaa ei voi paikantaa tutkalähetteen perusteella.

Würth tuo suuret virrat tavalliselle piirilevylle

Suurten virtojen johtaminen piirilevyllä on perinteisesti edellyttänyt paksuja kuparikerroksia tai erikoisrakenteita. Würth Elektronik ICS uusi PowerBusbar PF -virtakisko mahdollistaa suurten virtojen siirtämisen myös tavallisella FR4-piirilevyllä. Samalla voidaan pienentää piirilevyn kokoa ja valmistuskustannuksia.

Uuden ajan Linux haastaa Windowsin ja macOS:n

Piilaaksossa kehitetään uutta Linux-pohjaista käyttöjärjestelmää, jossa tekoäly ei ole erillinen sovellus vaan osa koko järjestelmän perustaa. Kora Systems uskoo voivansa haastaa Microsoftin ja Applen vain 50 huippuinsinöörin voimin. Ensimmäiset Kora-tietokoneet on tarkoitus tuoda markkinoille ensi vuonna.

Nokian tekoälytehdas tarvitsee muutakin kuin GPU-tehoa

Nokia on mukana viiden eurooppalaisen teknologiayhtiön hankkeessa, jossa suunnitellaan miljardiluokan tekoälyinfrastruktuuria Pohjoismaihin ja Baltiaan. Tekoälyn gigatehtaan rakentamiseen tarvitaan kuitenkin paljon muutakin kuin tehokkaita grafiikkaprosessoreita. Erityisen tärkeään asemaan nousevat tietoliikenneverkot ja sähkönsyöttö.

Iceyen uusi satelliitti erottaa 11 senttimetrin yksityiskohdat

Suomalainen Iceye on julkistanut viidennen sukupolven SAR-tutkasatelliittinsa, joka pystyy parhaimmillaan 11 senttimetrin erotuskykyyn. Gen5-satelliitti tuo mukanaan myös tekoälyprosessorin, jonka avulla kuvien analysointia voidaan tulevaisuudessa siirtää suoraan kiertoradalle.

TME haastaa DigiKeyn ja Mouserin eri aseilla

– Vertailimme valikoimaamme DigiKeyn ja Mouserin kanssa. Meillä on 1 300 toimittajaa, joista 747:ää ei löydy kummankaan kilpailijan valikoimasta, kertoo TME Amerikan liiketoimintaa johtava Mark Burr-Lonnon. Puolalainen komponenttijakelija kasvaa tänä vuonna 30 prosenttia ja aikoo haastaa alan amerikkalaiset jättiläiset ennen kaikkea erilaisella tuotevalikoimalla.

Nokia mukana – 20 gigabittiä ilman kaapelia

Googlen tutkimushankkeesta irtautunut Taara esittelee yhdessä AT&T ja Nokia Federal Solutionsin kanssa tekniikkaa, joka siirtää dataa ilmassa valonsäteellä jopa 20 gigabitin sekuntinopeudella. Texasissa demonstroitava yhteys ulottuu 14 kilometrin päähän ilman valokuitua tai radiotaajuuksia.

Electronica rikkoi ennätyksiä, mutta yhdestä asiasta vaiettiin

Münchenin electronica-messut rikkoivat jälleen ennätyksiä. Neljän päivän aikana messuilla vieraili yli 86 000 kävijää, ja 3 512 näytteilleasettajaa esitteli elektroniikkateollisuuden uusimpia ratkaisuja. Tekoäly hallitsi messuhalleja, mutta yhdestä asiasta yritykset eivät halunneet puhua suoraan. Sodan vaikutuksesta elektroniikkateollisuuden kysyntään.

Siemens puristi viikkojen verifiointityön tunteihin

Elektroniikkasuunnittelun verifiointi on pitkään ollut yksi tuotekehityksen pahimmista pullonkauloista. Siemens esitteli Münchenin Electronica-messuilla uuden tekoälyratkaisun, joka automatisoi simulointien valmistelun, tulosten analysoinnin ja korjausehdotukset. Yhtiön omassa testissä 3–4 viikon työ lyheni muutamaan tuntiin. Ajansäästö oli peräti 99 prosenttia.

Miljoona älymittaria samaan radioverkkoon

Yksi radioverkko voi palvella yli miljoonaa älymittaria, joiden paristot kestävät jopa 20 vuotta. Norjalainen Radiocrafts, joka kuuluu ruotsalaiseen LumenRadio-konserniin, on esitellyt valmistajan mukaan maailman ensimmäisen uutta OMS-LPWAN-tiedonsiirtotekniikkaa tukevan radiomoduulin.

Droonit ovat vasta robotiikan vallankumouksen alku

Robotiikasta on tulossa yksi elektroniikkateollisuuden suurista kasvumarkkinoista, mutta droonit ovat vasta kehityksen ensimmäinen vaihe. NXP:llä robotiikasta vastaava johtaja Jerome Legrosin mukaan tekoäly muuttaa robotit yksittäisten komponenttien muodostamista laitteista autonomisiksi järjestelmiksi. Samalla niiden kehittämisestä tulee entistä monimutkaisempaa.

Komponenttipula pahenee ensi vuonna

Tekoälybuumi alkaa näkyä yhä laajemmin elektroniikkakomponenttien saatavuudessa. Digikeyn liiketoiminna kehittämisestä globaalisti vastaava Mike Slater varoittaa, että tilanne vaikeutuu ensi vuonna entisestään. Joidenkin komponenttien toimitusajat ovat venyneet jopa 50 viikkoon.

Melexis tuo tuntoaistin robotin sormenpäähän

Tekoäly on parantanut robottien kykyä ymmärtää ohjeita ja suunnitella toimintaansa, mutta esineiden käsittely on edelleen vaikeaa. Belgialainen Melexis tuo nyt markkinoille sormenpäämoduulin, jonka avulla humanoidirobotti voi tuntea paitsi puristusvoiman myös sen, mihin suuntaan esine pyrkii liukumaan otteessa.

Euroopan kasvu yllätti jopa Mouserin itsensä

– Kun minulta kysyttiin viime vuoden lopulla ennustetta Euroopan kasvusta, arvioin sen olevan noin 12 prosenttia. Nyt päädymme noin 40 prosenttiin, kertoo Mouserin Euroopan liiketoiminnan kehityksestä vastaava Marie-Pierre Ducharme Münchenin Electronica-messuilla ETN:n haastattelussa.

U-blox vie satelliittiajoituksen alle kahteen nanosekuntiin

– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.

Satelliittipaikannus oppii väistämään häirintää

Satelliittipaikannuksen häirinnästä on tullut kasvava ongelma ilmailussa, meriliikenteessä ja miehittämättömissä järjestelmissä. Perinteinen GNSS-vastaanotin voi menettää paikannuskykynsä voimakkaan häiriösignaalin vuoksi, mutta uudenlaisella antennitekniikalla häiriöitä voidaan torjua jo ennen signaalin käsittelyä. Taoglas esittelee Münchenin Electronica-messuilla tähän tarkoitukseen kehitettyä referenssisuunnittelua.

Sulautetun Linuxin tietoturvasta tulee vuosien urakka

Sulautettujen laitteiden ohjelmistojen ylläpito voi vaatia enemmän työtä kuin itse laitteen alkuperäinen suunnittelu. Teollisuuslaitteet pysyvät käytössä usein 10–15 vuotta, ja EU kyberkestävyyssäädös CRA lisää valmistajien vastuuta ohjelmistojen tietoturvasta koko niiden tukijakson ajan. Avnet-konserniin kuuluva Tria Technologies vastaa haasteeseen uudella Linux-alustalla.

Radioaallot korvaavat pariston uudessa IoT-anturissa

Bluetooth-anturi voi toimia ilman paristoa ja saada tarvitsemansa energian radioaaltojen välityksellä jopa 25 metrin etäisyydeltä. Yhdysvaltalainen Powercast esittelee Münchenin Electronica-messuilla uuden anturin, joka mittaa lämpötilaa ja kosteutta ilman paristoja tai lataamista.

Oct Nov   # puffbox mobox till square
2026  # mobox för double square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut

ETN - Technical article5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Wi-Fi 8 testaaminen onnistuu jo ennen standardin valmistumista
  • Suomalainen salain sai ensimmäisenä Naton hyväksynnän
  • Kelluu kehitti lentävän tutkan Suomen itärajan valvontaan
  • Würth tuo suuret virrat tavalliselle piirilevylle
  • Uuden ajan Linux haastaa Windowsin ja macOS:n

NEW PRODUCTS

  • Sama piirilevy käy aurinkokennolle ja USB-lataukselle
  • Murata kutisti RF-testiliittimen neliömillimetriin
  • 40 TOPSin tekoälyteho ensimmäistä kertaa SMARC-moduulille
  • Muratan lämpötila-anturi on lähes näkymätön
  • 600 megabittiä satelliitin sisällä
 
 

Section Tapet