Nottinghamin yliopistossa on tehty innovaatio, joka lupaa mullistaa elektroniikkapiirien tuotannon. Tutkijat ovat onnistuneet 3D-tulostamaan sekä johtavia että eristäviä rakenteita samalla valonlähteellä. Tämä mahdollistaa toimivien piirien nopean ja edullisen tulostamisen.
Kehitetyssä tekniikassa voidaan lisäävällä tekniikalla – siis 3D-tulostamalla – tuottaa ohutkalvorakenteita, joissa on sekä johtavia että eristäviä osia. Uutta on se, että tähän voidaan käyttää samaa laitteistoa ja samaa valonlähdettä.
Tutkijat huomasivat, että halkaisijaltaan 50 nanometrin kokoiset hopeapartikkelit absorboivat vaoa 380-420 nanometrin aallonpituudella. He käyttivät 395 nanometrin ultraviolettivaloa, jolla hopeamuste saatiin jähmettymään johtavaksi rakenteeksi.
Tämä ”valottaminen” ei vaadi paljon energiaa, ainoastaan 5 joulea neliösenttiä kohti. Tämä taasen tarkoittaa, että hopeamuste voidaan tuottaa johtimeksi ledivalolähteellä. Lisäksi neste jämhmettyy suoraan kiinteäksi, joten mitään esiprosessointia ei tarvita.
Samalla lampulla saatiin muodostettua polymeerieriste valoherkästä monomeerinesteestä. Näin tutkijat pystyivät mustesuihkutulostamaan rakenteita, jotka ovat toimivia mikropiirejä.
Apple on ottanut ison askeleen irtautuessaan Qualcommin modeemeista ja julkaissut ensimmäisen oman 5G-modeeminsa, C1:n, iPhone 16e -mallin yhteydessä. Vaikka siirtymä tuo Applen laite- ja ohjelmistosuunnittelun entistä tiiviimmin yhteen, tuoreiden testien valossa Qualcommin modeemit tarjoavat edelleen parempaa suorituskykyä erityisesti nopeuden osalta.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
