JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

5G-tekniikka on vasta standardoitu ja ensimmäiset operaattorit ovat -oma Elisa mukana joukossa – lanseeranneet kaupalliset 5G-palvelut, mutta mitä sen jälkeen tulee? IEEE:n CTN-lehdessä on koottu yhteen niitä suuntia, johon 6G-tekniikka tulee menemään.

Suomen on tarkoitus olla myös tulevan 6G-tutkimuksen kärkimaa. Akatemian johdolla on käynnistetty jo viime keväänä 6Genesis-kärkihanke. 8-vuotista lippulaivaprojektia vetää Oulun yliopiston professori Matti Latva-aho ja sen käytännön työ on alkamassa jo tänä vuonna.

Mutta mitä 6G voisi olla? Jääkö 5G:n jälkeen mitään kehitettävää jäljelle? CTN-lehdessä arvioidaan, että 6G-verkkojen on pakko nostaa yhteyksien bittinopeutta. Useiden kymmenien gigabittien datanopeudet vaativat uusia taajuuksia, joita löytyy esimerkiksi 100-300 gigahertsin väliseltä alueelta. Tätä aluetta on tutkittu monissa tutkimuslaitoksissa, esimerkiksi TU Dresdenissä professori Gerhard Fettweisin johdolla.

Bittitiheyden kasvattaminen voi vaatia myös mobiiliyhteyksien tehostamisen satelliittilinkeillä. Tällöin puhuttaisiin bittinopeuden sijaan enemmänkin tilallisesta (spatial) spektritehokkuudesta: kuinka paljon bittejä sekunnissa saadaan siirtymään tietyllä kuutiometrillä?

Tavallaan kymmeniin tai satoihin antenneihin perustuvat massiiviset MIMO-ratkaisut ovat jo siirtymistä tähän suuntaan, mutta IEEE:n mukaan vielä MIMO-tekniikkaa ei ole täysin ymmärtänyt, miten näistä tekniikoista saadaan kaikki optimaalinen hyöty irti. 6G:ssä MIMO voi siis näyttää kovasti erilaiselta kuin uudessa 5G-tekniikassa.

Yksi keino parantaa yhteyksien nopeutta on kehittää antennitekniikkaa. Kun käytössä on vain 1-2 antennia, se sopivat hyvin päätelaitteen kuorien sisään. Jos halutaan integroida satoja antenneja millimetriaaltoalueella, ne täytyy integroida laitteiden radiopiireille. Tämä tulee olemaan valtava haaste suunnittelijoille.

6G:ssä uskotaan myös tekoälyn merkityksen kasvavan. Esimerkiksi tekoälyä voidaan mahdollisesti hyödyntää modeemien itsesäätyvyydessä. Tekoäly voisi tunnistaa kulloisenkin radiotilanteen ja virittää radion sen mukaan optimaaliseen tilaan.

Joidenkin arvioiden mukaan 6G-tekniikka olisi tulossa käyttöön noin vuoden 2030 aikana. Esimerkiksi Matti Latva-aho on esittänyt tällaisia arvioita.

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

Jokaiselle sopiva kuulolaite suoraan kaupasta

Lukulaseja on ollut vapaasti saatavissa käsikaupassa ikänäön vaivaamille kuluttajille, jotka ovat halunneet nopean ratkaisun näköpulmiinsa ilman optikolla käyntiä. Moni lievää tai keskivaikeaa kuulovauriota kokeva kuluttaja olisi mielissään, jos omaan vaivaan löytyisi yhtä nopeasti ratkaisu. Ainakin Yhdysvalloissa ollaankin määrittelemässä lainsäädännöllä uutta laiteluokkaa, joka mahdollistaisi kuulolaitteiden reseptivapaan käsikaupan (OTC, Over-The-Counter). Iso haaste on, miten tällainen kuulolaite saadaan jokaiselle käyttäjälle sopivaksi?

Lue lisää...
 
ETN_fi First truly black solar modules roll off industrial production line @AaltoUniversity https://t.co/ym11lOA2lL
ETN_fi Telian toimitusjohtaja: 5G-datassa kokeillaan uusia hintamalleja https://t.co/we8ryxGl4D @teliafinland
ETN_fi Nova 3 myyntiin Suomessa: Huawei tuo nyt tekoälyn massoille @HuaweiMobileFI https://t.co/uwv9v16tIF
ETN_fi Suomalainen kiihtyvyysanturi elää ja voi hyvin. Murata Electronics laajentaa Vantaalla: jopa 200 uutta työpaikkaa.… https://t.co/K9xs1ZcMQG
 
 

ny template