JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

5G-tekniikka on vasta standardoitu ja ensimmäiset operaattorit ovat -oma Elisa mukana joukossa – lanseeranneet kaupalliset 5G-palvelut, mutta mitä sen jälkeen tulee? IEEE:n CTN-lehdessä on koottu yhteen niitä suuntia, johon 6G-tekniikka tulee menemään.

Suomen on tarkoitus olla myös tulevan 6G-tutkimuksen kärkimaa. Akatemian johdolla on käynnistetty jo viime keväänä 6Genesis-kärkihanke. 8-vuotista lippulaivaprojektia vetää Oulun yliopiston professori Matti Latva-aho ja sen käytännön työ on alkamassa jo tänä vuonna.

Mutta mitä 6G voisi olla? Jääkö 5G:n jälkeen mitään kehitettävää jäljelle? CTN-lehdessä arvioidaan, että 6G-verkkojen on pakko nostaa yhteyksien bittinopeutta. Useiden kymmenien gigabittien datanopeudet vaativat uusia taajuuksia, joita löytyy esimerkiksi 100-300 gigahertsin väliseltä alueelta. Tätä aluetta on tutkittu monissa tutkimuslaitoksissa, esimerkiksi TU Dresdenissä professori Gerhard Fettweisin johdolla.

Bittitiheyden kasvattaminen voi vaatia myös mobiiliyhteyksien tehostamisen satelliittilinkeillä. Tällöin puhuttaisiin bittinopeuden sijaan enemmänkin tilallisesta (spatial) spektritehokkuudesta: kuinka paljon bittejä sekunnissa saadaan siirtymään tietyllä kuutiometrillä?

Tavallaan kymmeniin tai satoihin antenneihin perustuvat massiiviset MIMO-ratkaisut ovat jo siirtymistä tähän suuntaan, mutta IEEE:n mukaan vielä MIMO-tekniikkaa ei ole täysin ymmärtänyt, miten näistä tekniikoista saadaan kaikki optimaalinen hyöty irti. 6G:ssä MIMO voi siis näyttää kovasti erilaiselta kuin uudessa 5G-tekniikassa.

Yksi keino parantaa yhteyksien nopeutta on kehittää antennitekniikkaa. Kun käytössä on vain 1-2 antennia, se sopivat hyvin päätelaitteen kuorien sisään. Jos halutaan integroida satoja antenneja millimetriaaltoalueella, ne täytyy integroida laitteiden radiopiireille. Tämä tulee olemaan valtava haaste suunnittelijoille.

6G:ssä uskotaan myös tekoälyn merkityksen kasvavan. Esimerkiksi tekoälyä voidaan mahdollisesti hyödyntää modeemien itsesäätyvyydessä. Tekoäly voisi tunnistaa kulloisenkin radiotilanteen ja virittää radion sen mukaan optimaaliseen tilaan.

Joidenkin arvioiden mukaan 6G-tekniikka olisi tulossa käyttöön noin vuoden 2030 aikana. Esimerkiksi Matti Latva-aho on esittänyt tällaisia arvioita.

 
 

Pelottaako kuvien varmuuskopiointi verkkoon? Harkitse omaa pilveä

Viime vuonna otettiin huikeat 1,2 biljoonaa eli 1200 miljardia digitaalista valokuvaa1, joista noin 85 prosenttia älypuhelimilla. Kuvat säilyttävät muistojamme, jotta voimme palata myöhemmin niihin hetkiin, jotka muovaavat elämäämme ja kertovat tarinoitamme perheellemme ja ystävillemme. Puhelimen kadottaminen saattaa kuitenkin tarkoittaa myös näiden arvokkaiden muistojen hukkaamista. Niinpä on ehdottoman tärkeää varmistaa, että niistä on varmuuskopio.

Lue lisää...

Roima parannus IoT-verkkojen tietoturvaan

Langattomia IoT-laitteita pidetään merkittävänä uhkana teollisuuden tietoverkkojen turvallisuudelle. Tietoturvassa voidaan kuitenkin päästä roimasti paremmalle tasolle soveltamalla TLS-suojausmenettelyn virtaviivaistettua johdannaista, jonka avulla ei-IP-pohjaiset IoT-solmut voidaan turvallisesti liittää IP-pohjaisiin verkkoihin. Vahva tietoturva voidaan näin kattaa koko verkkojärjestelmän päästä päähän.

Lue lisää...
 
ETN_fi Digi-Key arpoi Electronicassa Chevy Camaro V8 -avoauton. Voittajaksi valikoitui regensburgilainen opiskelija Marco.… https://t.co/3P0cNN5wfZ
ETN_fi ams:n 3D-kasvontunnistus tulossa Snapdragonille: ams and Qualcomm Technologies to focus engineering strengths on ac… https://t.co/XpYvAvGEp1
ETN_fi Disobey-hakkeritapahtuma tammikuussa neljättä kertaa Helsingissä https://t.co/pBdYFx7jUr @Disobey_fi
ETN_fi Viranomaisverkko Virveen tulee mobiililaajakaista ensi vuonna. Kumppanioperaattorikin selviää kilpailutuksessa v. 2… https://t.co/TtNorpIQy2
ETN_fi Ensimmäinen AVR-pohjainen Arduino-kortti. Lisätietoja Mouserilta. https://t.co/7yazvkOkV1
 
 

ny template