Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kertoo, että sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli viime vuonna yli 2500. Sähköpalojen suurin yksittäinen syy oli lieden valvomaton tai huolimaton käyttö. Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 11 ihmistä.
Kuudessa kuolemantapauksessa palo alkoi sähköliedestä. Tiedot ovat peräisin Pelastustoimen PRONTO-rekisteristä. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet ja uunit (noin 950 kpl), valaisimet (noin 200 kpl) ja kiukaat (noin 140 kpl). Sähköpalojen määrä on pysynyt melko samana vuodesta toiseen.
Sähköpaloissa on menehtynyt 2010-luvulla keskimäärin 15 ihmistä vuodessa. Viime vuonna sähköpalokuolemien määrä kääntyi laskuun ja tapauksia oli vähiten viiteen vuoteen. Vuosina 2014 ja 2016 sähköpalokuolemia oli yli 20.
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. - Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on usein ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen vahingossa päälle, jolloin liedelle jäänyt ruoka tai palava materiaali on syttynyt tuleen, kertoo Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö.
- Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja tarvittaessa valvottuna. Esimerkiksi ruokaa laitettaessa pitää vahtia liettä ja kiukaan tai pesukoneiden päällä ollessa on syytä olla kotosalla. Muita käytännön ohjeita sähköpalojen välttämiseksi ovat: älä säilytä tavaraa lieden päällä, keskity kokkaamiseen, älä käytä saunaa varastona äläkä kiuasta pyykinkuivaukseen, Lepistö neuvoo.
- Liesipalojen ehkäisemiseksi on olemassa myös teknisiä ratkaisuja, kuten liesiturvalaitteet, jotka katkaisevat automaattisesti virran liedestä. Sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset, Lepistö muistuttaa.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
Imagination Technologies on esitellyt uuden E-Series-arkkitehtuurin, joka yhdistää grafiikka- ja tekoälylaskennan ensimmäistä kertaa samaan RISC-V-prosessoriin pohjautuvaan IP-lohkoon. Uutuus avaa tietä tehokkaammille, joustavammille ja energiaa säästäville reunalaitteille – älypuhelimista robottiautoihin.
Testaus- ja simulaatiojärjestelmistään tunnettu Keysight Technologies on julkaissut päivitetyn version System Designer for USB -työkalustaan. Uusin versio tukee nyt USB4 v2-standardia, mikä mahdollistaa uusimpien USB-teknologioiden hyödyntämisen jo suunnitteluvaiheessa.
5G RedCap -teknologia on suunniteltu kuromaan umpeen kuilua energiatehokkaiden ja erittäin nopeiden verkkojen välillä, avaten tien uuden sukupolven IoT-laitteille. Tutustu, miten tämä teknologia mullistaa 5G-ekosysteemin ja vie IoT-sovellukset täysin uudelle tasolle.
