Kyberhyökkäykset vesilaitoksia ja muuta kriittistä infrastruktuuria vastaan ovat lisääntyneet hälyttävällä vauhdilla maailmanlaajuisesti. Vuonna 2025 energiasektorin, mukaan lukien vesi- ja jätevesihuolto, organisaatiot kohtaavat keskimäärin 1872 kyberhyökkäysyritystä viikossa. Tämä on 53 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo kyberturvayhtiö Check Point Research.
Erityisen jyrkkä nousu on havaittu Pohjois-Amerikassa, jossa hyökkäysten määrä on kasvanut 89 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Euroopassa kasvu oli 82 % ja Afrikassa 45 %.
Yhdysvaltain ympäristövirasto (EPA) arvioi vuoden 2024 kartoituksessaan, että 97 vesilaitosta – jotka palvelevat yhteensä noin 26,6 miljoonaa ihmistä – kärsivät vakavista kyberturvallisuuspuutteista.
Vesilaitokset ovat erityisen alttiita hyökkäyksille, sillä niissä käytetään usein vanhentuneita järjestelmiä, jotka eivät ole alun perin suunniteltu internet-yhteensopiviksi. Hyökkäyksen seurauksena voi olla veden saastuminen, jakelukatkokset ja vakavat uhat kansanterveydelle.
Kyberhyökkäysten vaikutukset eivät rajoitu vain koteihin. Monet teollisuudenalat, kuten valmistava teollisuus ja datakeskukset, ovat riippuvaisia vedestä esimerkiksi jäähdytysjärjestelmissä. Laaja häiriö vedenjakelussa voi aiheuttaa miljardien eurojen taloudelliset tappiot ja pysäyttää kokonaisia toimialoja.
Italiassa tapahtui vuonna 2023 konkreettinen esimerkki uhasta, kun Alto Calore Servizi -nimiseen vesiyhtiöön kohdistettiin kiristysohjelmahyökkäys. Vaikka vedenjakelua ei katkaistu, kaikki yhtiön IT-järjestelmät jouduttiin ottamaan pois käytöstä ja tietokannat vaarantuivat.
Lue lisää täällä.
Teknologia19 – Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll uskoo, että luotettavuudesta voi tulla suomalaisten yritysten suurin myyntivaltti tulevaisuudessa. – Tärkein kysymys on tulevaisuudessa, kehen ja mihin voimme luottaa. Luottamuksesta on tulossa hyvin arvokas aineeton pääoma yrityksille, Limnéll sanoi eilen messukeskuksessa.
