Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Tekoälyohjatut tietovirrat vaativat ketteryyttä ja joustavuutta useissa verkkoympäristöissä. Tämä tarkoittaa, että nykypäivän digitaalisten infrastruktuurien tulee pystyä käsittelemään täysin uudenlaista dataliikennettä.
Kokemukseni mukaan organisaatioiden tulisi kehittää tietoliikenneverkkostrategia, joka ensinnäkin on tulevaisuudenkestävä. Käyttötapaukset, jotka osoittavat, missä ja miten tekoälyä hyödynnetään liiketoiminnassa, auttavat ymmärtämään tietoliikenneverkon vaatimuksia ja muutoksen suuntia.
Lisäksi verkon pitäisi priorisoida turvallisuutta ja säädösten noudattamista. Tekoälyn myötä datan hallinta muuttuu yhä hajautetummaksi, mikä vaikeuttaa turvallista tietojen siirtoa. Yritysten on varmistettava, että heillä on vahvat fyysiset ja sääntelyyn perustuvat suojaukset eri verkkoympäristöissä. Samalla verkkojen on täytettävä säädösten vaatimukset ja kyettävä mukautumaan niihin.
Verkkoja pitäisi myös pystyä hallitsemaan tehokkaasti. Tietoliikenneverkko voi myös auttaa välttämään tekoälyn käytön yleisiä haittoja, kuten hyökkäyksiä. Yrityksillä on oltava selkeä näkyvyys infrastruktuuriinsa, mukaan lukien tietoliikenneverkkoon, sekä tieto siitä, kuka hallitsee dataa ja mistä se tulee. Luotettava verkko luo pohjan myös tekoälyratkaisujen syötettävän datan luotettavuudelle.
Verkon ruuhkien hallinnan merkitys kasvaa, ja kun verkkoliikenne kasvaa, liikennemallit ja tietoliikenneverkon vaatimukset muuttuvat. Jos näitä ei hallita oikein, pullonkauloja ja viiveitä voi syntyä. Esimerkiksi globaalin kriisin aikana tietoliikenneverkon on oltava valmis täyttämään palvelutasosopimukset käyttäjien ja datan välisistä haasteista huolimatta.
Suurin haaste piilee digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa, joka tasapainottelee neljän ominaisuuden välillä: suorituskyky, turvallisuus, joustavuus ja kustannustehokkuus. Pilven, tietoliikenneverkon ja kyberturvallisuuden keskinäinen riippuvuus lisää kuitenkin väistämättä monimutkaisuutta.
Tekoälyn jatkaessa liiketoiminnan muokkaamista tietoliikenneverkkojen ja digitaalisten infrastruktuurien uudelleenajattelu tulee olemaan kriittistä menestyksen kannalta.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
Open RAN on tekniikka, jossa eri valmistajien laitteet toimivat yhdessä avoimien rajapintojen kautta. Vuosien 2019–2022 nopean kasvun jälkeen O-RAN-investoinnit laskivat 500 miljoonaa dollaria vuonna 2023. Markkina laski 30 prosenttia lisää tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana.
