Japanilainen Zuken tunnetaan piirilevyjen suunnittelun työkaluistaan. Nyt yritys on tuomassa tekoälyn asiakkaidensa käyttöön. Tämä tapahtuu kolmessa vaiheessa Zukenin CR-8000-työkaluissa.

Tekoälyn luvataan mullistavan monia liiketoiminnan osa-alueita. Lukuisilta yrityksiltä kuitenkin puuttuu varmuus siitä, miten kokeilusta siirrytään täysimittaiseen tuotantoon ja lisäarvon toteuttamiseen, kirjoittaa Salesforce Suomen maajohtaja Taira Tepponen.

Yksi tekoälyyn liittyvistä suurimmista huolenaiheista on ollut pelko siitä, että kasvava datakeskusten määrä ja AI-mallien käyttö syövät maailman sähköntuotannon kapasiteettia. Uusi tutkimus kääntää asetelman päälaelleen. Kanadalaisen Waterloon yliopiston ja Georgia Techin ympäristötaloustutkijoiden laskelmat osoittavat, että AI:n vaikutus energiankulutukseen jää koko talouden mittakaavassa yllättävän pieneksi – jopa mitättömäksi.

Tuore kansainvälinen tutkimus paljastaa, että tekoäly ei ole niin rationaalinen kuin usein uskotaan. OpenAI:n kehittämä ChatGPT tekee monissa tilanteissa samanlaisia päättelyvirheitä kuin ihmiset – ja joskus vielä pahempia.

Tekoälyn yleistyminen kaikkien saataville asettaa uusia haasteita sulautettujen järjestelmien suunnittelijoille. Tämä koskee erityisesti verkon reunalla toimivia, koneoppimista (ML) hyödyntäviä IoT-sovelluksia. Niiden on toimittava hyvin tehokkaasti mahdollisimman alhaisella syöttövirralla sekä täytettävä prosessorien ja muistien vähimmäisvaatimukset.

Tekoälyn vaikutukset koodaamiselle ovat mullistavia, mutta uusi työkalu tuo mukanaan uusia riskejä. Sulautetuissa järjestelmissä yksikin hallusinoitu C-rivikomento voi rikkoa muistin, häiritä keskeytysrutiinia tai aiheuttaa määrittelemätöntä käyttäytymistä, kirjoittaA NewRocketin toimitusjohtaja Frank Palermo.

Suomi on odotetusti valittu yhdeksi seuraavan sukupolven yhteiseurooppalaisten EuroHPC -supertietokoneiden sijoituspaikaksi. Uusi kone sijoitetaan Kajaaniin CSC:n datakeskukseen, jossa sijaitsee myös vuonna 2022 käyttöön vihitty LUMI-supertietokone.

Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla eilen järjestetty AI-gaala kokosi yhteen yli 400 yritysjohtajaa, tekoälyn asiantuntijaa ja innovaattoria juhlistamaan tekoälyn saavutuksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Vuoden tekoälytekona palkittiin MinnaLearnin ja Helsingin yliopiston Elements of AI -verkkokurssi.  

Voisiko tekoälyn hyödyntäminen toimitusketjujen hallinnassa olla ratkaisu, tai edes yksi elementti jakelualan ikuisten” ongelmien ratkaisemissa, kirjoittaa Arrow Electronicsin entinen Suomen maajohtaja Veikko Sohlman.

Tekoäly tarkoittaa useimmiten järjestelmää, joka toimii pilvessä eli raskailla palvelimilla. Sitten syötetään kehotteita ja tehokas laitteisto tuottaa jonkin päätelmän laitteelle tai käyttäjälle. Mutta entä jos haluaisi hyödyntää tekoälyä pienellä sirulla? Vaikkapa liikeanturilla?

5G:n myötä televiestintäala on liikkumassa kaipaamansa suuntaan. Yksikään operaattori ei voi tällä hetkellä ansaita rahaa sillä, että sinä tai minä käytämme matkapuhelimiamme ahkerammin. Siksi alan katseet ovat 5G:n teollisissa käyttötarkoituksissa, kertoo IFS:n teletoimialan johtaja Markus Persson.

Microsoft on vienyt Visual Studio Coden uudelle tasolle. Joulukuussa julkaistu VS Code 1.107 muuttaa suositun koodieditorin yksittäisestä AI-avustajasta moniagenttiseksi kehitysalustaksi, jossa useat tekoälyagentit voivat työskennellä rinnakkain saman projektin parissa.

Suomalainen Verge tunnetaan tehokkaimpien sähkömoottoripyörien valmistajana. Yhtiö esittelee huomenna alkavilla CES-messuilla päivitettyä TS Ultra -malliaan, joka on saanut uusiksi ominaisuuksia esimerkiksi kuusi kameraa, tekoälyä hyödyntävän konenäön sekä täysin uuden kojetaulun.

Cybernewsin toimittaja Ernestas Naprys halusi yksinkertaistaa ja suojata kotiverkkonsa: käyttää HTTPS-salausta ja omia verkkotunnuksia, jotta palvelut kuten pfSense, TrueNAS ja Plex olisivat turvallisemmin saavutettavissa. Apua hän haki tekoälyavustajilta eli ChatGPT:ltä, Gemini Prolta ja Claude 4.5:ltä.

90 prosenttia ihmisistä väittää ymmärtävänsä tekoälyä jonkin verran, mutta vain 15 prosenttia tietää, miten sitä voi käyttää arjessa. Näin kertoo Samsungin tuore tutkimus, johon osallistui 11 000 eurooppalaista.

Generatiivinen tekoäly LLM-kielimalleineen on valloittanut maailman vain vuoden aikana, mutta edelleen käyttäjien kanssa keskustelee pilvipalvelimilla pyörivä ohjelmisto. Piilaaksolainen Kinara on nyt julkistanut toisen polven GenAI-prosessorinsa ja se lupaa tuoda tekoälyn verkon reunalle erilaisiin pienempiin laitteisiin.

Japanilainen TDK on kehittänyt neuromorfisen muistielementin, nimeltään "spin-memristori", jolla on äärimmäisen alhainen virrankulutus. Tämä laite matkisi ihmisaivojen energiatehokasta toimintaa, minkä ansiosta tekoälysovellusten virrankulutus voisi pienentyä perinteisiin laitteisiin verrattuna jopa sadasosaan.

Älykotien ja IoT-laitteiden kehitys otti harppauksen eteenpäin, kun Silicon Labs julkisti uuden MG26-järjestelmäpiirinsä. Se on markkinoiden ensimmäinen Matter-yhteensopiva piiri, joka integroi edistyneen tekoäly- ja koneoppimiskiihdytyksen. Uutuus mahdollistaa älykkäämpien ja energiatehokkaampien IoT-laitteiden kehittämisen ilman pilvipalveluihin tukeutumista.

Teksasilainen AMbiq Micro tunnetaan jo laajasti erilaisten vähävirtaisten ohjainpiirien kehittäjänä. Uusimmalla piirisarjallaan yhtiö tulee AI-laskennan markkinoille. Uusi Apollo510-piiri on jopa 30 kertaa energiatehokkaampi mikro-ohjain tekoälymallien prosessoinnissa kuin nykyiset ohjainpiirit.

Yhä useammin sulautetuissa sovelluksia haluttaisiin ajaa mikro-ohjaimissa verkon reunalla. Renesasin uusissa Arm Cortex-M85-pohjaisissa ohjaimissa tämä on tullut mahdolliseksi tekoälylaskentaa tehostavien Helium-laajennusten ansiosta.