Taoglas laajentaa antennien suunnitteluun tarkoitettuja työkalujaan, kun yhtiö julkaisee merkittävän päivityksen Antenna Integrator -ratkaisuunsa. Uudistus vie antennien mallinnusta yhä pidemmälle kohti tekoälyavusteista suunnittelua, jonka tarve kasvaa IoT-laitteiden monimutkaistuessa.

Uusimpiin älypuhelimiin on tuotu erilaisia tekoälyä hyödyntäviä toimintoja ja sama on tulossa PC-koneisiin. Gartner ennustaakin tekoälytietokoneiden ja GenAI-älypuhelimien maailmanlaajuisten toimitusten kasvavan 295 miljoonaan laitteeseen tänä vuonna.

Tekoäly voi tutkitusti parantaa päätöksentekoa, jouduttaa innovaatioita ja auttaa johtajia lisäämään työntekijöiden tuottavuutta. Tästä ja useimpien yritysten parhaista pyrkimyksistä huolimatta tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain noin viidennes yrityksistä onnistuu tekoälyteknologioiden hyödyntämisessä toivomallaan tavalla, sanoo apulaisprofessori Natalia Vuori Aalto-yliopistosta.

Suurista kielimalleista eli LLM-malleista tullut olennainen osa ohjelmistokehittäjien työkalupakkia ja niistä on jo oikeastaan tullut välttämättömiä työkaluja yrityksille, jotka haluavat sisällyttää sovelluksiinsa tekoälyä. Tekoälypohjaisia low code -ohjelmistokehityksen työkaluja kehittävä Iterate.ai näkee, että nykyiset LLM-mallit, mukaan lukien ChatGPT, eivät tue nykyaikaisimpia koodijoukkoja, eivätkä ne sisällä uusinta ajattelua koodausmenetelmistä.

Koneoppiminen (ML) ja tekoäly (AI – joista ML voidaan nähdä tekoälyn osajoukkona) on perinteisesti toteutettu korkean suorituskyvyn laskentajärjestelmissä ja viime vuosina yhä enemmän pilvessä. Nyt niitä kuitenkin hyödynnetään yhä useammin sovelluksissa, joissa käsittely tapahtuu lähellä datan lähdettä. Tämä on ihanteellista IoT-laitteille: kun analyysi tehdään reunalla, pilveen tarvitsee lähettää vähemmän dataa. Tulos on parempi suorituskyky pienemmän viiveen ansiosta ja parempi tietoturva.

STMicroelectronics on julkaissut uuden web-pohjaisen työkalun, ST AIoT Craftin, joka helpottaa tekoälyä hyödyntävien IoT-projektien kehitystä ST älykkäillä MEMS-antureilla. Työkalu mahdollistaa tekoälymallien luomisen ja käyttöönoton suoraan anturitasolla, mikä nopeuttaa kehitystä ja vähentää virrankulutusta.

Tietoturvayhtiö Check Point Software järjesti tällä viikolla CPS 2025 -tapahtuman, jossa esiteltiin uusia tuotteita ja kyberturvallisuuden kuumimpia trendejä. Yhtiön Suomen ja Baltian maajohtaja Viivi Tynjälä muistutti, että monet yritykset ovat vielä siinä harhaluulossa, että niiden järjestelmät olisivat täysin suojattuja.

Suomalainen konsulttitalo Y4 Works on lanseerannut uuden tekoälyratkaisun, Suunta.ai:n, joka tuo organisaatioille niiden oman, asiantuntijamaisen tekoälyn. Toisin kuin yleiset kielimallit, kuten ChatGPT, Suunta.ai oppii yrityksen omasta datasta, haastaa käyttäjäänsä ja toimii kuin digitaalinen liiketoimintakonsultti.

AEC (Architecture, Engineering, Construction) Hackathon perustettiin vuonna 2013 antamaan rakennettua ympäristöämme suunnitteleville, rakentaville ja ylläpitäjille mahdollisuus tehdä yhteistyötä huipputeknologian parissa. Suomalainen Sitowise menestyi viime viikonloppuna järjestetyssä Kööpenhaminan tapahtumassa.

Suomalainen tekoälyteknologia ottaa harppauksen eteenpäin, kun Root Signals -yritys julkaisee uuden Root Judge -mallin, joka on suunniteltu arvioimaan suurten kielimallien (LLM) luotettavuutta ja laatua. Tämä avoimen lähdekoodin malli tuo tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä generatiivisten AI-järjestelmien arviointiin ja optimointiin.

Euroopan tekoälyvalmiuksia vahvistetaan uudessa OpenEuroLLM-hankkeessa, jossa kehitetään seuraavan sukupolven avoimen lähdekoodin kielimalleja. Hankkeen tavoitteena on luoda suorituskykyisiä, monikielisiä ja läpinäkyviä kielimalleja, jotka tukevat sekä kaupallisia että julkisia käyttötarkoituksia. Yhteistyöhön osallistuu 20 eurooppalaista organisaatiota, joista merkittävä osa on suomalaisia.

Suuria kielimalleja (LLM) kohtaan on ollut paljon kiinnostusta ChatGPT:n nopeasti kasvaneen suosion ansiosta. Näiden mallien kouluttaminen vaatii valtavan määrän laskentatehoa. Turun yliopiston tutkijat kääntyivät Kajaanissa sijaitsevan LUMI-superkoneen puoleen, kun haluttiin laajentaa tekoälymallien käyttöä tutkimussovelluksissa.

Suomi on noussut neljänneltä sijalta toiselle maailmanlaajuisessa kyberturvallisuustietämyksen vertailussa, paljastaa NordVPN:n tuore tutkimus. Suomalaisten tietämys monilla osa-alueilla on huippuluokkaa, erityisesti salasanojen luomisessa ja sovellusten lupakäytännöissä.

Suomalaiset tietotyöntekijät hyödyntävät tekoälyä työssään selvästi enemmän kuin ruotsalaiset. Ero näkyy sekä käytön yleisyydessä että säännöllisyydessä. Tämä käy ilmi HP:n teettämästä Suomea ja Ruotsia vertailevasta tutkimuksesta.

Microsoftin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisia ei huoleta, että tekoäly vie työpaikat. Will AI Fiz Work -tutkimus kertoo, että vain joka kolmas suomalainen pelkää töidensä katoamista tekoälyn takia. Globaalisti lukema on selvästi suurempi, 49 prosenttia.

Helsinkiläinen teknologiayritys Ovido haluaa mullistaa tavan, jolla tuotetietoa hallitaan kansainvälisissä toimitusketjuissa. Yritys kehittää tekoälypohjaista SaaS-alustaa, joka auttaa valmistajia vastaamaan kiristyviin sääntelyvaatimuksiin, kertovat toimitusjohtaja Suvi Haimi ja toinen perustaja Antti Toponen.

AMD ilmoittaa saaneensa päätökseen suomalaisen tekoäly-yritys Silo AI:n ostamisen. Yhtiöt ilmoittivat 665 miljoonan dollarin kaupasta kuukausi sitten.

Startup-tapahtuma Slush alkoi tänään Helsingin messukeskuksessa ja osuvasti räntäsateessa. Tekoäly on tapahtumassa isossa roolissa ja sitä sivusi omassa avauspuheenvuorossaan myös paikalle ehtinyt presidentti Alexander Stubb.

STMicroelectronics on esitellyt uuden sukupolven mikro-ohjaimet, jotka mahdollistavat tekoälyn käytön edullisissa ja energiaa säästävissä kuluttaja- ja teollisuuslaitteissa. Uusi STM32N6-mikro-ohjainsarja sisältää ensimmäistä kertaa ST:n oman Neural-ART -neuroverkkoprosessorin (NPU), joka tarjoaa jopa 600-kertaisen suorituskyvyn koneoppimissovelluksille verrattuna aiempiin STM32-sarjan huippumalleihin.

Eilen alkanut Slush-startup- ja sijoittajatapahtuma eroaa viimevuotisesta ainakin kahdella tapaa. Rahaa on tarjolla vähemmän ja isoksi teemaksi on noussut tekoäly. Tai oikeastaan generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit. Niissä huoleksi on Euroopassa noussut amerikkalaisen, Microsoftin vahvasti tukeman OpenAI:n vahva asema.