Vincit Oyj on siirtynyt ohjelmistokehityksessä nopeasti agenttipohjaiseen tekoälyn hyödyntämiseen. Yhtiön Digital Solutions -yksikön johtaja Jarno Rikaman mukaan tekoälyagentit tuottavat jo valtaosan koodista ja testauksesta, ja niitä käytetään läpi koko kehityksen elinkaaren aina ylläpidosta tietoturvahaavoittuvuuksien havaitsemiseen ja arkkitehtuurisuunnitteluun.

– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.

Piirisuunnittelun automaatio otti ison askeleen eteenpäin, kun yhdysvaltalainen startup Verkor syötti 219 sanan vaatimusmäärittelyn AI-agentille – ja sai 12 tunnissa ulos valmiin RISC-V-prosessorin GDSII-tiedostona. Tuloksena syntynyt Vercore-ydin ei vielä kilpaile nykypiirien kanssa, mutta osoittaa, että kokonainen CPU voidaan suunnitella pitkälti ilman ihmistä.

Salolainen Virtasenkauppa pilotoi verkkokauppaa, jossa asiakas voi tilata tuotteen keskustelemalla tekoälyagentin kanssa. Agentti käsittelee tilauksen ja lähettää ostajalle MobilePay-maksupyynnön. Kyse on pienestä pilotista, mutta se näyttää konkreettisesti, mihin verkkokauppa on siirtymässä: tekoäly ei enää vain neuvo asiakasta, vaan alkaa osallistua itse ostotapahtumaan.

Suomalainen Verge tunnetaan tehokkaimpien sähkömoottoripyörien valmistajana. Yhtiö esittelee huomenna alkavilla CES-messuilla päivitettyä TS Ultra -malliaan, joka on saanut uusiksi ominaisuuksia esimerkiksi kuusi kameraa, tekoälyä hyödyntävän konenäön sekä täysin uuden kojetaulun.

Cybernewsin toimittaja Ernestas Naprys halusi yksinkertaistaa ja suojata kotiverkkonsa: käyttää HTTPS-salausta ja omia verkkotunnuksia, jotta palvelut kuten pfSense, TrueNAS ja Plex olisivat turvallisemmin saavutettavissa. Apua hän haki tekoälyavustajilta eli ChatGPT:ltä, Gemini Prolta ja Claude 4.5:ltä.

Tänään vietettävänä tietosuojapäivänä kyberturvallisuusyritys NordVPN nostaa esiin huolestuttavan ilmiön. Sen mukaan 94 prosenttia suomalaisista ei ymmärrä, mitä tietosuojaan liittyviä riskejä tekoälytyökalujen käyttöön työpaikoilla liittyy.

Nvidia esitteli Taiwanin GTC-tapahtumassa uuden RTX Spark -suorittimensa, mutta varsinainen uutinen ei ehkä olekaan uusi Arm-pohjainen piiri. Sen sijaan yhtiö maalaa kuvaa tietokoneesta, jossa käyttäjä ei enää käynnistä sovelluksia, vaan antaa tehtävän tekoälyagentille.

90 prosenttia ihmisistä väittää ymmärtävänsä tekoälyä jonkin verran, mutta vain 15 prosenttia tietää, miten sitä voi käyttää arjessa. Näin kertoo Samsungin tuore tutkimus, johon osallistui 11 000 eurooppalaista.

NVIDIAn ensimmäisen neljänneksen tulosluvut näyttävät lähes epätodellisilta. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuodessa 85 prosenttia 81,6 miljardiin dollariin, datakeskusliiketoiminta jo 92 prosenttia ja seuraavan kvartaalin ohjeistus kipuaa 91 miljardiin dollariin. Edes Kiinan käytännössä katoaminen datakeskusennusteista ei näytä hidastavan vauhtia.

Yritykset kokeilevat tekoälyä aktiivisesti, mutta vain harva kokeilu päätyy todelliseen tuotantokäyttöön. Arvioiden mukaan ainoastaan noin viisi prosenttia tekoälypiloteista etenee testausvaihetta pidemmälle. Useimmiten syy ei ole itse tekoälyteknologiassa, vaan ratkaisujen ylläpitoon, valvontaan ja kustannusten hallintaan liittyvissä operatiivisissa haasteissa.

Generatiivinen tekoäly LLM-kielimalleineen on valloittanut maailman vain vuoden aikana, mutta edelleen käyttäjien kanssa keskustelee pilvipalvelimilla pyörivä ohjelmisto. Piilaaksolainen Kinara on nyt julkistanut toisen polven GenAI-prosessorinsa ja se lupaa tuoda tekoälyn verkon reunalle erilaisiin pienempiin laitteisiin.

Japanilainen TDK on kehittänyt neuromorfisen muistielementin, nimeltään "spin-memristori", jolla on äärimmäisen alhainen virrankulutus. Tämä laite matkisi ihmisaivojen energiatehokasta toimintaa, minkä ansiosta tekoälysovellusten virrankulutus voisi pienentyä perinteisiin laitteisiin verrattuna jopa sadasosaan.

Älykotien ja IoT-laitteiden kehitys otti harppauksen eteenpäin, kun Silicon Labs julkisti uuden MG26-järjestelmäpiirinsä. Se on markkinoiden ensimmäinen Matter-yhteensopiva piiri, joka integroi edistyneen tekoäly- ja koneoppimiskiihdytyksen. Uutuus mahdollistaa älykkäämpien ja energiatehokkaampien IoT-laitteiden kehittämisen ilman pilvipalveluihin tukeutumista.

Teksasilainen AMbiq Micro tunnetaan jo laajasti erilaisten vähävirtaisten ohjainpiirien kehittäjänä. Uusimmalla piirisarjallaan yhtiö tulee AI-laskennan markkinoille. Uusi Apollo510-piiri on jopa 30 kertaa energiatehokkaampi mikro-ohjain tekoälymallien prosessoinnissa kuin nykyiset ohjainpiirit.

Yhä useammin sulautetuissa sovelluksia haluttaisiin ajaa mikro-ohjaimissa verkon reunalla. Renesasin uusissa Arm Cortex-M85-pohjaisissa ohjaimissa tämä on tullut mahdolliseksi tekoälylaskentaa tehostavien Helium-laajennusten ansiosta.

Markkinoilla on nyt melko vahva konsensus siitä, että tulevaisuuden tekoälyprosessointi perustuu dedikoituihin piiriratkaisuihin GPU-suorittimien sijaan. Yksi tämän alueen pioneereista on piilaaksolainen startup Tenstorrent. Se on juuri esitellyt ensimmäisen piirituotteensa kehitysalustoineen.

Kalifornialainen Alif Semiconductor on laajentanut mikro-ohjainten Ensemble-perhettään. Uusi E1C-piiri pitää sisällään Arm:n uuden Ethos-U55:llä-neuroverkkoprosessori, jolla sirulla saadaan 46 miljardin operaation AI/ML-prosessointi erittäin pienessä koossa.

Slack väittää, että sen uudistettu tekoälypohjainen Slackbot voi säästää työntekijältä 5–20 tuntia työaikaa viikossa. Kyse on Salesforce-konsernin sisäisistä mittauksista, joissa Slackbotia on testattu laajasti omien työntekijöiden käytössä ennen tammikuun julkista julkaisua.

Tekoälyprosessoreihin erikoistunut Ambient Scientific on esitellyt uuden GPX10 Pro -järjestelmäpiirin, joka on suunniteltu alusta asti tekoälyn tarpeisiin. Yhtiön mukaan piiri tarjoaa jopa 100-kertaiset parannukset suorituskyvyssä ja energiatehokkuudessa verrattuna perinteisiin 32-bittisiin mikro-ohjaimiin.