Tampereella vietetään nyt ansaittua pitkää vappua, kun Tappara juhlii Suomen mestaruutta. Mikään yllätys mestaruuden ei pitänyt olla, sillä Digian tekoäly ennusti sen etukäteen. Kaksi parasta tekoäly ennusti jo joulukuussa. Mihin enää tarvitsemme jääkiekkoanalyytikoita?
Pitkin kautta Digian tekoäly on esittänyt ennusteitaan. Pääosin ennusteet ovat menneet ristiin jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvosen näkemysten kanssa. Tapparan kullan lisäksi tekoäly ennusti oikein myös Pelicansin hopean ja Kärppien pronssin. Sihvonen liputti lähes koko kauden Ilveksen mestaruuden puolesta. Kun Ilves putosi, Sihvonen nosti suosikiksi Pelicansin.
Tekoäly perusti ennusteensa Liigan tilasto- ja tulospalvelun dataan. Kauden aikana tekoäly tarkensi ennustettaan, sillä esimerkiksi marraskuussa se ennusti kultamitalistiksi Ilvestä. Tappara ja Pelicans olivat silloin sijoilla kaksi ja kolme. Tämän jälkeen Tappara nousi ennusteessa ensin hopealle ja joulukuusta lähtien mestariksi. Vastaavasti Ilveksen tekoäly tiputti joulukuussa neljännelle ja tammikuussa viidennelle sijalle, jossa se pysytteli kauden loppuun saakka.
Leikkimielinen kisa osoittaa, että tekoäly osaa tunnistaa suuresta määrästä dataa merkkejä, joiden perusteella ennusteesta tulee uskomattoman tarkka. Analyytikot menevät joka tapauksessa enemmän fiilispohjalla. Petteri Sihvonenkin myöntää tuijottaneensa liikaa Ilveksen pelitapaan ja sen toteutukseen. - Kuvittelin, että Ilves olisi saanut asiansa kuntoon, mutta tällaiseen tunteiluun ei tekoäly lähtenyt. Tappara ei ole mielestäni sisällöllisesti niin vahva kuin tulokset näyttävät ja siksi nostan Pelicansin siihen rooliin mihin kaavailin Ilvestä aiemmin - voittajasuosikiksi, Sihvonen totesi ennen finaalipelejä.
Finaalin ennustamisen rinnalla on kiinnostavaa tarkastella, miten malli onnistui ennusteissa koko kauden aikana. Laajempi tarkastelu avaa mallin vahvuuksia ja hyödyntämismahdollisuuksia myös muissa sovelluskohteissa.
Kun lasketaan, miten tekoäly onnistui pelien ennustamisessa runkosarjan aikana, onnistumisprosentiksi saadaan 76. Se on kova tulos verrattuna sekä vedonlyöntitoimistoihin että ammatikseen jääkiekkoa seuraaviin urheilutoimittajiin.
Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo sanoo leikkimielisesti, että tekoälyennuste olisi tuonut vedonlyöjälle muhkeat voitot tällä kaudella. - Vastaavasti liiketoiminnassa malli auttaa tekemään parempia päätöksiä ja viimekädessä parempaa tulosta. Digia toteutti tekoälyennusteen Liiga-kauden lopputuloksista havainnollistaakseen tekoälyn mahdollisuuksia päätöksenteon ja johtamisen työkaluna, ja tämä on kyllä melko kuvaava havainnollistus siitä, että tekoälyllä on kaupallista hyötyä, Juppo sanoo.
Sihvosen eläköityminen kiekkoanalyytikon työstä ei ole ainoa SM-liigan tekoälyennusteen menestyksen seuraus. Tällä voi olla vaikutuksia vedonlyöntiin laajemminkin. Olisi erikoista, jos ei esimerkiksi Veikkaus jo miettisi asiaa.
Toisaalta Petteri Sihvosella on jatkossakin oma paikkansa kiekkoareenoilla. Hänen analyysinsä ovat viihdyttäviä ja usein oivaltavia. Kunhan herra muistaa jatkossa, että jääkiekko on peli, jossa pelataan lähdes 9 kuukauden ajan runkosarja ja playoffit, ja lopulta Tappara voittaa.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
