Maailman talousfoorumin (WEF) tuore tutkimus paljastaa, että seitsemän ammattiryhmää on todennäköisesti katoamassa tulevaisuudessa. Tekoäly ja automaatio uhkaavat erityisesti hallinnollisia tehtäviä, kuten sihteereitä, palkanlaskijoita, kirjanpitäjiä ja tietojen syöttäjiä. Näiden ammattien työnkuvat voidaan korvata tekoälyohjelmistoilla, jotka pystyvät esimerkiksi päivittämään ja organisoimaan aikatauluja tehokkaammin.
Pankki- ja postivirkailijoiden ammatit ovat myös vaarassa kadota. Postivirkailijoiden työpaikkojen määrä on vähentynyt dramaattisesti, ja itsepalvelulokeroiden sekä kauppojen noutopisteiden yleistyminen on vähentänyt fyysisten postikonttoreiden tarvetta. Esimerkiksi Helsingin keskustan viimeinen postikonttori lopetti toimintansa heinäkuussa 2020.
Edes fyysinen työ ei ole turvassa tekoälyn vaikutuksilta. Varastotyöntekijöiden tehtävät voidaan jo nyt hoitaa robottien avulla, ja automatisoidut järjestelmät yleistyvät varastoissa, mikä tehostaa prosesseja kuten tilausten keräilyä ja inventaariota. Globaalit yritykset, kuten Amazon, ovat investoineet miljardeja varastorobottien kehittämiseen.
Myös kaupan kassojen ja lippumyyjien työt ovat vaarassa. Itsepalvelukassat ja digitaaliset lippuratkaisut ovat vähentäneet tarvetta fyysisille virkailijoille. Pohjoismaissa 39 % kuluttajista käyttää mieluummin itsepalvelukassoja, mikä on johtanut työpaikkojen vähenemiseen näillä aloilla.
Cvappin ja WEF Future of Jobs 2023 -tutkimuksen vertailu osoittaa, että tekoäly vaikuttaa myös Suomen työmarkkinoihin merkittävästi. Rutiininomaiset tehtävät ovat vaarassa, ja Suomessa on tärkeää keskittyä koulutukseen ja innovaatioihin, jotta voimme sopeutua nopeasti muuttuvaan työympäristöön ja varmistaa kilpailukykymme tulevaisuudessa.
Tutkimusten mukaan teknisiin ja automaatioon liittyviin ammatteihin, kuten erilaisiin insinööritehtäviin, kohdistuu vain lievä katoamisriski. Nämä ammatit vaativat teknistä osaamista ja kykyä kehittää innovatiivisia ratkaisuja. Tällaiset taidot ovat jatkossakin korkeassa arvostuksessa.
Lisää tutkimuksesta täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
