
Münchenin electronica-messut rikkoivat jälleen ennätyksiä. Neljän päivän aikana messuilla vieraili yli 86 000 kävijää, ja 3 512 näytteilleasettajaa esitteli elektroniikkateollisuuden uusimpia ratkaisuja. Tekoäly hallitsi messuhalleja, mutta yhdestä asiasta yritykset eivät halunneet puhua suoraan. Sodan vaikutuksesta elektroniikkateollisuuden kysyntään.
Marraskuun 10.–13. päivänä järjestetyt messut olivat aiempaakin kansainvälisemmät. Näytteilleasettajista 74 prosenttia tuli Saksan ulkopuolelta ja kävijöistä 54 prosenttia. Kaikkiaan näytteilleasettajia saapui 60 maasta ja kävijöitä 107 maasta. Samaan aikaan järjestetty SEMICON Europa täydensi tapahtumaa puolijohteiden valmistusteknologioilla.
Messujen ylivoimaisesti näkyvin teema oli tekoäly. Se ei kuitenkaan enää tarkoittanut pelkästään uusia AI-piirejä tai laskentatehoa, vaan tekoäly oli siirtynyt osaksi elektroniikan suunnittelua, testausta, tuotantoa ja lopputuotteita. Siemens esitteli, kuinka tekoälyagentit voivat puristaa viikkoja kestävän elektroniikkasuunnittelun verifiointityön tunteihin. NXP puolestaan näytti, miten robottien ja droonien kehitystä voidaan nopeuttaa valmiiksi integroiduilla alustoilla.
Tekoälyn seuraava suuri askel näyttää olevan fyysisessä maailmassa. Messuilla puhuttiin paljon Physical AI eli tekoälystä, joka ei vain käsittele tietoa vaan ohjaa ympäristössään toimivia laitteita. Melexisin robotin sormenpäähän kehittämä tuntoanturi oli tästä konkreettinen esimerkki. Robotti tarvitsee näkökyvyn ja päättelyn lisäksi tuntoaistin voidakseen käsitellä esineitä turvallisesti ja tarkasti.
Elektroniikkateollisuuden suhdannekuva oli myös aiempaa valoisampi. Saksan sähkö- ja digitaaliteollisuuden järjestön ZVEI mukaan alan uudet tilaukset kasvoivat tammi–syyskuussa lähes 13 prosenttia. Komponenttijakelija Mouser kertoi Euroopan liiketoimintansa kasvaneen peräti 40 prosenttia, vaikka yhtiö oli itse ennustanut vain 12 prosentin kasvua. Samalla jakelijat alkoivat jo varoitella uuden komponenttipulan mahdollisuudesta ensi vuonna.
Yksi kasvun taustalla vaikuttava tekijä jäi kuitenkin messuilla lähes tabuksi. Euroopan turvallisuustilanne ja puolustusteollisuuden kasvavat investoinnit lisäävät myös elektroniikan kysyntää. Messuhalleissa nähtiin runsaasti kaksikäyttöteknologioita, autonomisia järjestelmiä, robotteja, drooneja sekä häirinnänkestävää paikannusta. Samat teknologiat soveltuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön.
ETN haastatteluissa yritysten edustajat eivät kuitenkaan halunneet sanoa suoraan, että sota olisi hyvää liiketoimintaa. Puolustus- ja ilmailusektorin kysynnän kasvu kyllä tunnustettiin, mutta sen taustalla olevista sodista puhuttiin huomattavasti varovaisemmin. Tämä oli ymmärrettävää, mutta samalla ristiriitaista. Puolustukseen liittyvät investoinnit näkyivät messuilla selvästi, vaikka niiden poliittisesta ja sotilaallisesta taustasta vaiettiin.
Toinen yllättävä havainto oli kyberturvallisuuden suhteellisen vähäinen näkyvyys. EU kyberkestävyyssäädös CRA on jo siirtynyt ensimmäiseen soveltamisvaiheeseensa, ja sen keskeiset tuotevaatimukset tulevat voimaan joulukuussa 2027. Elektroniikkavalmistajille tämä merkitsee uusia velvoitteita tuotteiden tietoturvan suunnitteluun, ylläpitoon ja haavoittuvuuksien hallintaan.
Messujen alla julkisuuteen tullut PHP2Shell-haavoittuvuus muistutti samalla siitä, kuinka nopeasti vakavat tietoturvaongelmat voivat muuttua käytännön uhkiksi. Silti tietoturva jäi messukeskusteluissa tekoälyn, robotiikan ja uusien komponenttien varjoon. Tämä on erikoista tilanteessa, jossa yhä useampi elektroniikkalaite kytkeytyy verkkoon ja ohjelmistojen merkitys kasvaa jatkuvasti.
Electronica 2026 jätti lopulta kuvan toimialasta, jonka teknologinen kehitys kiihtyy ja jonka kysyntänäkymät ovat parantuneet. Tekoäly lupaa ratkaista elektroniikkasuunnittelun pitkään jatkuneita tuottavuusongelmia, ja robotiikka avaa uusia markkinoita. Samalla messut muistuttivat kahdesta asiasta, joista alan on vaikeampi puhua. Sotilaallisen kysynnän merkityksestä ja siitä, pysyykö tietoturva teknologian kiihtyvän kehityksen mukana.
Kuva: Messe München








– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.

