5G:n myötä televiestintäala on liikkumassa kaipaamansa suuntaan. Yksikään operaattori ei voi tällä hetkellä ansaita rahaa sillä, että sinä tai minä käytämme matkapuhelimiamme ahkerammin. Siksi alan katseet ovat 5G:n teollisissa käyttötarkoituksissa, kertoo IFS:n teletoimialan johtaja Markus Persson.
Edessä on joukko haasteita, jotka koskevat sekä järjestelmiä että ihmisiä. Tekoäly voi olla vipuvarsi siirtymävaiheessa. Tekoäly ei ole mikään taikasana, mutta telealalla ollaan innoissaan uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista. Tämä kävi ilmi DTW-23 Ignite -konferenssissa, joka järjestettiin Kööpenhaminassa. Tekoäly oli myös kyseisen tapahtuman keskeinen teema.
Syy on yksinkertainen. Kilpailu telealalla on kovaa ja katteet ovat niukat. Kukaan ei oikeastaan tienaa perinteisellä puhelinliiketoiminnalla, ja siksi tarvitaan älykkäämpiä ratkaisuja. 5G:n ansiosta on avautumassa uusi ja huomattavasti kiinnostavampi liiketoiminta-alue, nimittäin IoT:n käyttö teollisuudessa, jossa teleoperaattorit ja niiden alihankkijat voivat olla keskeisessä roolissa. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että telealan ulkopuoliset toimijat, kuten Volvo, Daimler ja NASA, ovat osallistuneet standardin kehittämiseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ulkopuolisia kumppaneita on kutsuttu mukaan, mikä on hyvä osoitus siitä, että teleala tunnistaa 5G:n valtavan teollisen potentiaalin.
Suurin osa operaattoreista on "vanhoja" yrityksiä, joiden on käytävä läpi suuri muutos ennen, kuin ne voivat luoda tervettä liiketoimintaa teollisessa 5G:ssä.
Ensinnäkin ne joutuvat kohtaamaan räjähdysmäisen kasvun jo ennestään valtavassa datamäärässä, jota nykyisin käsitellään usein vanhentuneissa järjestelmissä. Monissa organisaatioissa käytetään edelleen useita siiloutuneita järjestelmiä, joista kukin käsittelee omaa liiketoimintaansa ja määritelmäänsä siitä, mikä on asiakas.
Tekoäly on epäilemättä edellytys valtavien tietomäärien hallitsemiselle. Mutta ennen kuin voimme edes haaveilla uuden teknologian tuomista hyödyistä, järjestelmien yhdenmukaistaminen yhtenäisen tietopohjan luomiseksi tekoälyä varten on valtava tehtävä.
Toinen siirtymävaiheen keskinen kysymys, joka yleensä jää huomioimatta, on henkilöstö. Ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa monilla aloilla, ja kun kyseessä on telealan kohtaava perustavanlaatuinen liiketoiminnan muutos, oikeanlaisten käsiparien ja aivojen puute on erityisen iso haaste. Erityisen huono tilanne on teknisten palvelujen alalla. Teleala kamppailee ikääntyvän työvoiman kanssa, ja samalla sillä on haasteita houkutella uusia huoltoteknikoita.
Teollinen 5G lisää siis painetta henkilöstöresursseihin. Tarvitaan lisää väkeä ja uudenlaisia taitoja, mutta teollisuudella tuskin on valinnanvaraa kilpailluilla työmarkkinoilla. Siksi tekoälyn ohella henkilöstöresurssien ja huoltotöiden älykäs suunnittelu ja optimointi ovat avainasemassa.
IFS kartoitti hiljattain tekemässään selvityksessä telealan tämänhetkistä tilannetta, ja vastauksista kävi ilmi, että alan suurimpia haasteita ovat riittämättömät tekniset palvelunhallintajärjestelmät, ammattitaitoisen työvoiman puute ja täyttää palvelutasosopimusten vaatimuksia. Kenttähuoltoon liittyviä haasteita merkittävimmiksi mainittiin vain uuden regulaation tuomat haasteet, ja kenttähuollon osa-alueita pidetään paljon merkittävimpinä ongelmina kuin esimerkiksi katteiden pieneneminen. Se itse asiassa yllätti allekirjoittaneen.
Siirtymävaiheessa henkilöstökysymys voidaan ratkaista alihankkijoiden avulla, mutta pitkällä aikavälillä teleoperaattoreiden odotetaan ottavan kaikki teollisen 5G:n osa-alueet oman organisaationsa alle. Tämä edellyttää, että tekniselle palvelulle annetaan liiketoiminnassa aivan erilainen asema kuin nykyään. On panostettava sekä teknisten työntekijöiden kouluttamiseen että uusien työntekijöiden houkuttelemiseen. Kenttähuollon järjestelmien rajapintojen nykyaikaistamiseen on oltava halukkuutta, jotta tekoälyn potentiaali siirtymävaiheen vauhdittajana voidaan hyödyntää myös telealalla.
Markus Persson, teletoimiajan johtaja, IFS
Kirjoittaja on työskennellyt 30 vuotta telealalla niin operatiivisissa rooleissa kuin strategisessa johtamisessa. Hän toimi muun muassa 3G-verkkotoimintojen pääjohtajana, kun Ericsson yhdessä Vodafonen kanssa käynnisti ensimmäisen 3G-verkkonsa Japanissa. Nykyään Persson on IFS:n teletoimialan johtaja, ja keskittyy vahvistamaan IFS:n asemaa kenttähuollossa ja omaisuudenhallinnassa telealalla.
Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.