logotypen
 
 

IN FOCUS

IP suojaan ulkoiseen muistiin

Monet markkinoilla olevat mikro-ohjaimet tarjoavat tallennuskapasiteettia muutamien megatavujen verran, mikä vaikuttaa merkittävästi tuotteen hintaan. Sopiva vaihtoehtoinen ratkaisu on käyttää ulkoista muistia, jota voidaan hankkia suuremmissa määrissä selvästi edullisempaan hintaan ja useilla eri kapasiteettivaihtoehdoilla – yleensä muutamasta megatavusta satoihin megatavuihin.

Lue lisää...

Teollisuus 4.0 -sovellukset tuottavat valtavan määrän monimutkaista dataa, jota myös big dataksi kutsutaan. Anturien määrän kasvu ja ylipäätään käytettävissä olevat datalähteet tekevät koneiden, järjestelmien ja prosessien virtuaalisen mallintamisen yhä yksityiskohtaisemmaksi. Tämä lisää luonnollisesti mahdollisuutta tuottaa lisäarvoa koko arvoketjussa. Samalla herää kuitenkin kysymys siitä, miten käytössä oleva data saadaan jalostettua älykkääksi niin, että sen lupaama taloudellinen hyöty voidaan lunastaa.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Analog Devicesin alustojen ja ratkaisujen johtaja Dzianis Lukashevich sekä Knowtionin pääjohtaja Felix Sawo. Lukashevich on sähkötekniikan tohtori Münchenin teknillisestä korkeakoulusta. Lisäksi hänellä on MBA-tutkinto Warwickin kauppakorkeakoulusta. Felix Sawolla on mekatroniikan insinöörin tutkinto Ilmenaun teknillisestä korkeakoulusta ja tietotekniikan tohtorin koulutus Karlsruhen teknologian instituutista. Ennen Knowtionia hän työskenteli Fraunhofer-instituutissa.

Kaiken mahdollisen datan kerääminen ja tallentaminen pilveen siinä toivossa, että ne myöhemmin arvioidaan, analysoidaan ja jäsennetään, on laajalle levinnyt mutta varsin tehoton tapa uuttaa siitä lisäarvoa. Mahdollisuus tuottaa lisäarvoa tiedoista jää suurelta osin käyttämättä ja ratkaisun löytäminen myöhemmin tulee monimutkaisemmaksi. Parempi vaihtoehto on tehdä huomioita varhaisessa vaiheessa sen määrittämiseksi, mitkä tiedot ovat sovelluksen kannalta merkityksellisiä ja mistä osasta datavirtaa tiedot voidaan poimia.

Kuvaannollisesti tämä tarkoittaa datan jalostamista eli big datan muuttamista älykkääksi dataksi koko prosessiketjun käyttöön. Päätös siitä, millä tekoälyalgoritmeilla on suuri todennäköisyys menestyä yksittäisissä prosessointivaiheissa, voidaan tehdä sovellustasolla. Tämä päätös riippuu rajaehdoista, kuten käytettävissä olevasta datasta, sovellustyypistä, käytettävissä olevista anturityypeistä ja alemman tason fyysisten prosessien taustatiedoista.

Yksittäisissä käsittelyvaiheissa datan oikea käsittely ja tulkinta on erittäin tärkeää, jotta anturisignaaleista saadaan tuotettua todellista lisäarvoa. Sovelluksesta riippuen voi olla vaikea tulkita erillisiä anturitietoja oikein ja poimia halutut tiedot. Tärkeässä roolissa on usein se, miten anturit käyttäytyvät eri aikoina ja tällä on suora vaikutus haluttuun informaatioon. Lisäksi useiden anturien väliset riippuvuudet on otettava huomioon. Monimutkaisissa tehtävissä yksinkertaiset kynnysarvot ja manuaalisesti määritetyt logiikat tai säännöt eivät enää riitä.

Tekoälyalgoritmit

Sen sijaan tietojen käsittely AI- eli tekoälyalgoritmien avulla mahdollistaa monimutkaisten anturitietojen automaattisen analysoinnin. Tämän analyysin avulla haluttu tieto ja siten lisäarvo saadaan automaattisesti datasta tietojenkäsittelyketjussa.

Algoritmin rakentamiseen aina liittyvään mallin rakentamiseen on käytännössä kaksi erilaista lähestymistapaa.

Yksi lähestymistapa on mallintaminen kaavojen, sekä datan ja halutun tiedon välisten selkeiden suhteiden avulla. Nämä lähestymistavat edellyttävät fyysisen taustatiedon saatavuutta matemaattisen kuvauksen muodossa. Nämä ns. mallipohjaiset (model-based) lähestymistavat yhdistävät anturitiedot tähän taustatietoon saaden tarkemman tuloksen halutulle informaatiolle. Tässä tunnetuin esimerkki on Kalman-suodin.

Jos käytössä on dataa, mutta ei matemaattisten yhtälöiden muodossa kuvattavaa taustatietoa, on valittava niin kutsutut datavetoiset lähestymistavat. Nämä algoritmit tuottavat halutut tiedot suoraan datasta. Ne kattavat kaikki koneoppimismenetelmät, mukaan lukien lineaarinen regressio, hermoverkot, satunnaismetsät (päätöksentekopuut tai päättelymetsät, random forest) ja piilotetut Markov-mallit.

Tekoälymenetelmän valinta riippuu usein siitä, mitä sovelluksesta jo tiedetään. Jos laajaa erikoistietoa on saatavilla, tekoälyllä on enemmänkin sovellusta tukeva kuin ohjaava rooli ja käytetyt algoritmit ovat melko alkeellisia. Jos asiantuntijatietoa ei ole, käytetyt tekoälyalgoritmit ovat paljon monimutkaisempia. Monissa tapauksissa sovellus määrittelee laitteiston ja sen kautta tekoälyalgoritmien rajoitukset.

Sulautettu, reuna- tai pilvitoteutus

Koko tietojenkäsittelyketju ja kaikki tarvittavat algoritmit jokaisessa yksittäisessä vaiheessa on toteutettava siten, että voidaan tuottaa korkeinta mahdollista lisäarvoa. Ketjun toteutus tapahtuu yleensä kaikilla tasolla - pienestä anturista, jolla on rajalliset laskentaresurssit, yhdyskäytävien ja reunatietokoneiden kautta suuriin pilvitietokoneisiin. On selvää, että algoritmeja ei pitäisi toteuttaa vain yhdellä tasolla. Sen sijaan on tyypillisesti hyödyllisempää toteuttaa algoritmit mahdollisimman lähellä anturia. Tällöin data pakataan ja jalostetaan aikaisessa vaiheessa, mikä alentaa datansiirtelyn ja tallennuksen kustannuksia. Lisäksi globaalien algoritmien kehittäminen ylemmillä tasoilla on vähemmän monimutkaista, kun tiedoista kerätään olennaista tietoa varhaisessa vaiheessa. Useimmissa tapauksissa suoraan anturidataan kohdistuvat algoritmit ovat hyödyllisiä myös tarpeettoman datan tallennuksen ja siten korkeiden tiedonsiirto- ja tallennuskustannusten välttämiseksi. Nämä algoritmit käyttävät kutakin datapistettä vain kerran, eli kokonaisdata saadaan suoraan, eikä tietoja tarvitse tallentaa.

Sulautetut alustat tekoälyalgoritmeilla

ADI:n Arm Cortex-M4F -prosessoripohjainen mikro-ohjain ADuCM4050 on virtaa säästävä, integroitu mikro-ohjainjärjestelmä, johon on yhdistetty tehonhallinta sekä analogiset ja digitaaliset oheislaitteet datankeruuta, -käsittelyä, -ohjausta ja liitettävyyttä varten. Kaikki tämä tekee siitä hyvän ehdokkaan paikalliseen tietojenkäsittelyyn ja datan varhaiseen jalostamiseen edistyneimmillä tekoälyalgoritmeilla.

EV-COG-AD4050LZ on erittäin alhaisen tehonkulutuksen kehitys- ja evaluointialusta ADI:n koko anturi-, mikro-ohjain- ja HF-lähetinvastaanottimien valikoimalle. EV-GEAR-MEMS1Z -lisäkortti suunniteltiin pääasiassa, mutta ei pelkästään ADI:n erilaisten MEMS-tekniikoiden arviointiin. Esimerkiksi tässä lisäkortissa käytetty ADXL35x-sarja, mukaan lukien ADXL355, tarjoaa erinomaisen tärinän korjauksen, pitkäaikaisen toistettavuuden ja matalan kohinatason suorituskyvyn pienessä koossa.

EV-COG-AD4050LZ:n ja EV-GEAR-MEMS1Z:n yhdistelmää voidaan käyttää rakenteiden kunnon ja koneiden tilan valvontaan tärinän, kohinan ja lämpötila-analyysin perusteella. Myös muita antureita voidaan liittää COG-alustaan tarpeen mukaan, jotta käytetyt tekoälymenetelmät antavat paremman arvion tilasta niin sanotun monianturisen datafuusion avulla. Tällä tavoin erilaiset käyttö- ja vikatilat voidaan luokitella tarkemmin ja suuremmalla todennäköisyydellä. COG-alustalla tapahtuvan älykkään signaalinkäsittelyn avulla big datasta tulee paikallisesti älykästä informaatiota, joten vain sovellustapauksen kannalta merkityksellinen data lähetetään verkon reunalle tai pilveen.

COG-alusta sisältää lisäkortteja myös langatonta viestintää varten. Esimerkiksi EV-COG-SMARTMESH1Z yhdistää suuren luotettavuuden ja kestävyyden sekä erittäin pienen tehonkulutuksen 6LoWPAN- ja 802.15.4e-protokolliin, jotka sopivat lukuisiin teollisiin sovelluksiin. SmartMesh IP -verkko on erittäin skaalautuva, itsemuodostuva ja dataa keräävistä ja välittävistä langattomista solmuista koostuva multihop-verkko. Verkonhallinta seuraa ja hallitsee verkon suorituskykyä ja tietoturvaa sekä vaihtaa tietoja isäntäsovelluksen kanssa.

Erityisesti langattomissa paristokäyttöisissä kunnonvalvontajärjestelmissä sulautettu tekoäly voi tuottaa täyden lisäarvon. Anturidatan paikallinen muuntaminen älykkääksi dataksi ADuCM4050-ohjaimeen sulautetuilla tekoälyalgoritmeilla pienentää siirrettävän datan määrää ja johtaa näin alhaisempaan tehonkulutukseen verrattuna siihen, että kaikki anturidata siirrettäisiin verkon reunalle tai pilveen.

Sovellukset

COG-kehitysalustaa ja sille kehitettyjä tekoälyalgoritmeja voidaan käyttää laajassa valikoimassa sovelluksia koneiden, järjestelmien, rakenteiden ja prosessien seurannassa, jotka ulottuvat yksinkertaisesta poikkeavuuksien havaitsemisesta monimutkaiseen vikadiagnostiikkaan. Integroitujen kiihtyvyysanturien, mikrofonin ja lämpötila-anturin avulla alusta mahdollistaa esimerkiksi erilaisten teollisuuskoneiden ja -järjestelmien tärinän ja kohinan valvonnan.

Sulautetun tekoälyn avulla voidaan havaita prosessitilat, laakerien tai staattorien vauriot, ohjauselektroniikan viat ja jopa elektroniikan vaurioitumisen takia aiheutuneet tuntemattomat muutokset järjestelmän toiminnassa. Jos ennakoiva malli on käytettävissä tietyille vahingoille, vahingot voidaan jopa ennustaa paikallisesti. Tämän avulla huoltotoimenpiteet voidaan toteuttaa varhaisessa vaiheessa ja siten välttää tarpeettomat vaurioihin perustuvat viat. Jos ennakoivia malleja ei ole, COG-alusta voi myös auttaa asiantuntijoita oppimaan koneen käyttäytymisestä, ja ajan myötä tästä voidaan johtaa kattava malli koneesta ennakoivaa ylläpitoa varten.

Johtopäätös

Ihannetilanteessa sulautettujen tekoälyalgoritmien pitäisi pystyä paikallisten tietojen analysoinnin avulla päättämään, mitkä anturit ovat merkityksellisiä kullekin sovellukselle ja mikä algoritmi on kaikkein paras. Tämä tarkoittaa alustan älykästä skaalautuvuutta. Tällä hetkellä on edelleen asiantuntijan tehtävänä löytää paras algoritmi kullekin sovellukselle, vaikka käyttämämme tekoälyalgoritmit voidaan jo skaalata mahdollisimman pienellä vaivalla erilaisiin koneiden kunnonvalvontasovelluksiin.

Sulautetun tekoälyn tulisi myös tehdä päätös datan laadusta. Mikäli laatu ei ole riittävän hyvä, tekoälyn pitäisi löytää ja tehdä optimaaliset asetukset antureille ja koko signaalinkäsittelylle. Jos fuusioon käytetään useita erilaisia anturityyppejä, tiettyjen anturien ja menetelmien haitat voidaan kompensoida tekoälyalgoritmilla. Tämän ansiosta datan laatu ja järjestelmän luotettavuus paranevat. Jos algoritmi luokittelee anturin merkityksettömäksi tai vähän merkitykselliseksi sovelluksen kannalta, voidaan sen datavirtaa rajoittaa.

ADI:n avoin COG-alusta sisältää vapaasti saatavilla olevan ohjelmistokehityspaketin ja lukuisia laitteistojen ja ohjelmistojen esimerkkiprojekteja prototyyppien kehittämisen nopeuttamiseksi, kehityksen helpottamiseksi ja suunnitteluideoiden toteuttamiseksi. Monianturisen datafuusion (EV-GEAR-MEMS1Z) ja sulautetun tekoälyn (EV-COG-AD4050LZ) avulla voidaan kehittää robusti ja luotettava älykkäiden antureiden langaton mesh-verkko (SMARTMESH1Z).

MORE NEWS

PDF:stä tuli suosittu tapa hyökätä sähköpostiin

Kyberrikolliset ovat löytäneet uuden, tehokkaan keinon kiertää tietoturvasuojaukset: PDF-tiedostot. Check Point Researchin tuoreen tutkimuksen mukaan jo 22 % haitallisista sähköpostiliitteistä on PDF-muodossa. Samalla 68 % kyberhyökkäyksistä alkaa edelleen sähköpostista, mikä tekee PDF:stä entistä houkuttelevamman hyökkäysvälineen.

Uuden sirun avulla kännykkä voi tietää sijaintinsa sentin tarkkuudella

Nykyisten GPS-järjestelmien tarkkuus on vain muutamia metrejä, mutta uusi teknologia voi viedä paikannuksen tarkkuuden senttimetriluokkaan. Purdue Universityn ja Chalmersin teknillisen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet sirupohjaisen aaltokampatekniikan, joka voi mullistaa navigoinnin, autonomiset ajoneuvot ja tarkat mittausjärjestelmät.

Uusi salaus suojaa jo tämän päivän kuituyhteyksiä kvanttikoneilta

Kvanttitietokoneiden uhka nykyiselle tietoturvalle on herättänyt huolta laajasti: tulevaisuudessa ne voivat murtaa laajasti käytössä olevat salausmenetelmät. Nyt Karlsruhen teknillisen instituutin (KIT) tutkijat ovat kehittäneet ratkaisun, joka tuo kvanttiturvallisen salauksen jo olemassa oleviin kuituyhteyksiin – ilman kalliita erikoislaitteita.

Tekoäly alkaa valvoa Pohjoismaihin tulevaa dataa

Tiedon valtaväylistä Pohjoismaissa vastaava GlobalConnect ottaa käyttöön kehittyneen tekoälypohjaisen valvontajärjestelmän. Yhtiö investoi ScienceLogicin alustan käyttöönottoon, jonka avulla voidaan reaaliaikaisesti seurata verkon toimintaa ja ratkaista ongelmia ennen kuin ne ehtivät vaikuttaa käyttäjiin.

Uusi fotonipiiri kiihdyttää tekoälyn prosessoinnin huippunopeuteen

Amerikkalainen teknologia-alan yritys Lightmatter on julkaissut uudenlaisen fotoniikkaan perustuvan superpiirin, joka lupaa mullistaa tekoälyn infrastruktuurin. Passage M1000 -niminen piiri mahdollistaa ennennäkemättömän nopean tiedonsiirron tekoälylaskennassa, avaten tien entistä suuremmille ja tehokkaammille AI-malleille.

Trumpin politiikka voi nostaa seuraavan iPhonen hintaa jopa 40 prosenttia

USA Todayn mukaan Applen iPhonet saattavat kallistua jopa 43 prosenttia Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uusien tullien seurauksena. Trump ilmoitti keskiviikkona laajasta uudesta tullisuunnitelmasta, jonka tavoitteena on vauhdittaa yhdysvaltalaista tuotantoa. Tämä sisältää 34 prosentin lisätullit Kiinasta tuotaville tuotteille, mikä nostaa kokonaistullin 54 prosenttiin – korkeimmaksi Yhdysvaltain historiassa Kiinaa kohtaan.

Tänä vuonna jo joka viides uusi auto kulkee sähköllä

Sähköautojen suosio jatkaa kasvuaan haasteista ja epäilyksistä huolimatta. Uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2025 jo 18 % maailmanlaajuisista autokaupoista kohdistuu sähköautoihin – kolme kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten.

Microsoft lähti liikkeelle 50 vuotta sitten BASIC-tulkista

Microsoft juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan, ja juhlan kunniaksi yhtiön perustaja Bill Gates julkaisi alkuperäisen ohjelmakoodin, joka käynnisti koko teknologiayrityksen – Altair BASIC -tulkin. Gatesin mukaan kyseessä on "siistein koodi, jonka olen koskaan kirjoittanut".

Rohde lisäsi tehoa EMC-mittauksiin

Rohde & Schwarz on julkaissut päivitetyn version ELEKTRA-ohjelmistostaan, joka tuo lisää tehoa ja automaatiota EMC-mittauksiin. Uusi ohjelmistoversio tukee kaikkia ajankohtaisia EMC-standardeja eri toimialoilla – mukaan lukien kaupallinen elektroniikka, autoteollisuus, langattomat järjestelmät, puolustus ja ilmailu.

Tekoäly vaikuttaa lähes joka toiseen työpaikkaan

Tekoäly on nopeasti nousemassa maailman talouksien uudeksi moottoriksi – ja murroksen keskiössä ovat työmarkkinat. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön (UNCTAD) tuoreen Technology and Innovation Report 2025 -julkaisun mukaan jopa 40 prosenttia maailman työpaikoista on alttiina tekoälyn vaikutuksille. Se voi tarkoittaa joko työn automatisointia tai sitä, että työtehtävät muuttuvat perustavalla tavalla.

Tamperelaissiru purkaa useampia audiovirtoja kuin mikään muu prosessori

Tamperelainen VLSI Solution on julkaissut uuden sukupolven audioprosessorin, joka asettaa uudet standardit äänenkäsittelylle sulautetuissa järjestelmissä. VS1073-uutuuspiiri pystyy purkamaan ja käsittelemään enemmän äänenpakkausmuotoja kuin mikään muu prosessori markkinoilla – mukaan lukien uudet tuetut formaatit kuten ALAC, DSD, Opus ja AC-3.

Uusi LUMI-supertietokone yllättää: kylkeen tulee kvanttitietokone

Suomeen rakennetaan maailman tehokkainta tekoälysupertietokonetta, ja sen rinnalle kehitetään nyt myös täysin uusi kvanttilaskenta-alusta. LUMI AI Factory -hankkeen johtaja Pekka Manninen vahvistaa, että uusi huippuluokan laskentaympäristö käynnistyy keväällä 2027.

Samsungin uusin tuo tekoälyn jäässä oleville tablettimarkkinoille

Tablettimarkkinat hakevat suuntaa, mutta Samsung uskoo tekoälyyn. Yhtiö julkaisi 2. huhtikuuta uuden Galaxy Tab S10 FE -sarjan, joka tuo älykkäät ominaisuudet yhä useamman käyttäjän ulottuville. Vaikka markkina kokonaisuudessaan junnaa lähes paikallaan, Samsung pyrkii herättelemään sitä AI-pohjaisella tuottavuudella ja kevyellä muotoilulla.

Trumpin tullit aiheuttavat suurta epävarmuutta puolijohdealalla

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut uusista tullipolitiikoista, jotka uhkaavat horjuttaa puolijohdeteollisuuden globaaleja toimitusketjuja. Trumpin hallinto on määrännyt 10 prosentin perustullin kaikkiin tuontituotteisiin ja jopa 32 prosentin tullit valikoiduille maille, kuten Taiwanille. Vaikka Taiwanin puolijohteet ovat toistaiseksi tullivapaita, alan toimijat elävät epävarmuudessa mahdollisista tulevista muutoksista.

Maailman ensimmäisessä MEMS-kompassissa ei ole liikkuvia osia

Ranskalainen teknologiayritys SBG Systems on esitellyt maailman ensimmäisen MEMS-pohjaisen gyrokompassin, joka kykenee määrittämään suunnan ilman GNSS-apua ja täysin ilman liikkuvia osia. Tämä inertianavigoinnin läpimurto avaa uuden luvun tarkassa ja kompaktissa paikannuksessa, erityisesti merenkulun ja robotiikan sovelluksissa.

Cadence demosi eurooppalaisvoimin kehitettyä ajoneuvojen SoC-piiriä

Euroopassa pitäisi vähentää riippuvuutta sekä kiinalaisesta että amerikkalaisesta tekniikasta. Muutaman viikon takaisilla Nürnbergin Embedded World -messuilla nähtiinkin tähän suuntaan kasvavia versoja. Esimerkiksi Cadence ja saksalainen Dream Chip Technologies esittelivät uuden sukupolven älykkään SoC-järjestelmäpiirin ajoneuvosovelluksiin.

LUMI-tekoälytehdas on yksi ensimmäisiä Euroopassa

LUMI-tekoälytehdas avaa uuden luvun eurooppalaisessa tekoälyn kehityksessä yhdistämällä huipputeknologian, asiantuntijuuden ja yhteistyön ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Tekoälyhubin fyysiset tilat sijoittuvat Espoon Otaniemeen Aalto-yliopiston yhteyteen, ja laskennan ydin toimii Kajaanissa, missä nykyinen LUMI-supertietokone tarjoaa maailmanluokan suorituskykyä tekoälykehitykselle.

Jyväskylän ylioppilaskylään maailman nopein opiskelijanetti

Kotimainen valokuituyhtiö Lounea toteutti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Soihtu-asuntoihin huippumodernit nettiyhteydet. Opiskelijakylä nousi kerralla maailman kärkeen tarjoamalla asukkailleen poikkeuksellisen nopeat verkkoyhteydet. 

Painetun elektroniikan tutkija TactoTekin teknologiajohtajaksi

Oululaistaustainen elektroniikkayhtiö TactoTek on nimittänyt tekniikan tohtori Pälvi Apilon uudeksi teknologiajohtajakseen. Apilo on ollut osa TactoTekin asiantuntijatiimiä vuodesta 2018 ja toiminut viimeksi yhtiön ennakoinnin ja tutkimuksen johtajana.

Linuxista tulee parempi pelaajille

Linux-kernelin tuore 6.14-päivitys lupaa merkittäviä suorituskykyparannuksia Windows-pelejä pelaaville Linux-käyttäjille. Ytimeen on tuotu parannettu NTsync-ajuri, jonka ansiosta Wine- ja Proton-yhteensopivuuskerrosten kautta ajettavat pelit voivat hyötyä jopa satojen prosenttien teholisästä tietyissä tilanteissa.

Maksupäätteen kosketusnäyttö vaatii vahvan tietoturvan

Kosketusnäyttö on olennainen osa jokaista nykyaikaista maksujärjestelmää ja myyntipisteen POS-päätettä (point of sale terminal). Sen tietoturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lue lisää...

Tekoäly vaikuttaa lähes joka toiseen työpaikkaan

Tekoäly on nopeasti nousemassa maailman talouksien uudeksi moottoriksi – ja murroksen keskiössä ovat työmarkkinat. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön (UNCTAD) tuoreen Technology and Innovation Report 2025 -julkaisun mukaan jopa 40 prosenttia maailman työpaikoista on alttiina tekoälyn vaikutuksille. Se voi tarkoittaa joko työn automatisointia tai sitä, että työtehtävät muuttuvat perustavalla tavalla.

Lue lisää...

 

Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme.
R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.
 
 R&S -seminaari: 5G Advanced & Beyond
Oulussa 13.5.2025
Espoossa 14.5.2025
 
R&S -seminaari: Calibration
Tampereella 22.5.2025

Seminaareihin ilmoittautuminen ja tiedustelut:
asiakaspalvelu@rohde&schwarz
 

 

LATEST NEWS

NEW PRODUCTS

 

ETNinsta

THIS SPACE TEMPORARILY LEFT BLANK
 
article