Kvanttisalausta pidettiin pitkään murtamattomana, mutta joitakin vuosia sitten kanadalaistutkijat onnistuivat murtamaan salauksen. Nyt Linköpingin yliopistot tutkijat ovat myös osoittaneet, että kvanttisalauksesta löytyy reikä.
Ruotsalaistutkijoiden mukaan energia-aika -koodaus, joka muodostaa monien kvanttisalaustekniikoiden perustan, on haavoittuvainen hyökkäyksiä kohtaan. Tutkimustulokset on julkistettu Science Advances -lehdessä.
Aukko tarkoittaa käytännössä sitä, että kvanttifysiikan lakien avulla salattujen salausavainten vaihtoa voidaan kuunnella ilman, että se havaitaan. Ensin aukko mallinnettiin teorissa, mutta tutkijat Tukholman yliopistossa onnistuivat kokeellisesti todistamaan sen olemassaolon, kertoo Linköpingin yliopiston informaatiotekniikan professori Jan-Åke Larsson.
Kvanttisalaukseen on olemassa jo kaupallisia ratkaisuja, mutta tiettävästi niitä ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Professori Larssonin mukaan tällaisista hankkeista on kuulunut huhuja ja esimerkiksi yliopistojen testiverkoissa kvanttisalausta on testattu.
Energia-aika -koodaaminen perustuu siihen, että yhteys lähettäjän ja vastaanottajan välillä testataan samanaikaisesti kun salausavain luodaan. Kaksi fotonia lähetetään linkissä vastakkaisiin suuntiin samaan aikaan. Yhteyden molemmissa päissä on interferometri, johon lisätään pieni vaihemuutos. Tämän ”häiriön” avulla dataa yhteyden molemmista pästä verrataan keskenään.
Mikäli fotonipursketta kuunnellaan, dataa muodostuu kohinaa ja tämä voidaan paljastaa yhden kvanttimekaniikan teoreeman avulla. Mikäli yhteys on turvallinen, eikä kohinaa havaita, datan loppuosaa voidaan käyttää salausavaimena viestin suojaamiseen.
Larssonin mukaan fotonilähde voidaan korvata jollakin perinteisellä valonlähteellä, jolloin kuuntelija voi tunnistaa avaimen koodijonon. Tämä tarkoittaa, että itse viestikin voidaan lukea ilman avaimen varmennusta. Avaimen varmennukseen käytetty teoreema ei reagoi.
Larsson esittää artikkelissaan useita menetelmiä, jolla tämä kvanttisalauksen puute voidaan korjata.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
