ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # Double square

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Näin mitataan kehon toimintoja tarkasti

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 25.05.2022
  • Devices

Teknologian kehityksen myötä elintoimintojen seuranta yleistyy eri toimialoilla ja jokapäiväisessä elämässämme. Tällaiset terveyteen liittyvät ratkaisut vaativat luotettavaa ja vankkaa tekniikkaa. Analog Devicesin signaalinkäsittelyyn kehitettyjen tuotteiden laajasta valikoimasta elintoimintojen seurantajärjestelmien suunnittelijat löytävät joukon ratkaisuja eteen tuleviin haasteisiin.

Artikkelin on kirjoittanut Analog Devicesin sovellusinsinööri Cosimo Carriero. Hän on työskennellyt ADI:lla vuodesta 2006 lähtien sovellusinsinöörinä. Carrierolla on fysiikan tutkinto Milanon yliopistosta. Hän on aiemmin kehittänyt esimerkiksi antureita ja järjestelmiä teollisuusautomaatioon Italian kansallisessa ydinfysiikan tutkimuslaitoksessa. Thales Alenia Spacella hän suunnitteli satelliittien tehonhallintajärjestelmiä.

Elintoimintojen seuranta on ulottunut lääketieteellisen seurannan ulkopuolelle ja monille jokapäiväisen elämämme alueille. Alun perin elintoimintojen seuranta tapahtui sairaaloissa ja klinikoilla tiukassa lääkärin valvonnassa. Mikroelektroniikan edistys on johtanut valvontajärjestelmien kustannusten alenemiseen, mikä tekee näistä teknologioista helpommin saavutettavia ja yleisempiä sellaisilla aloilla kuin etälääketiede, urheilu, kuntoilu ja hyvinvointi sekä työturvallisuus. Näin on käynyt myös autonomiseen ajamiseen keskittyvillä automarkkinoilla. Laajentumisesta huolimatta ja kun otetaan huomioon näiden sovellusten terveyteen liittyvä luonne, laatustandardit ovat edelleen korkeat.

Elintoiminnot

Elintoimintojen seurantaan kuuluu fysiologisten parametrien mittaaminen, jotka voivat antaa viitteitä henkilön terveydestä. Syke on yksi yleisimmistä parametreista, ja se voidaan havaita EKG:lla, joka mittaa sydämenlyöntitaajuutta ja ennen kaikkea sen vaihtelua. Muutokset sykkeessä perustuvat yleensä aktiivisuuteen. Unen tai levon aikana rytmi on hitaampi, mutta se yleensä kiihtyy fyysisen toiminnan, tunnereaktion, stressin tai ahdistuksen seurauksena.

Normaalin alueen ulkopuolella oleva syke voi olla merkki häiriöstä, kuten hidaslyöntisyydestä eli bradykardiasta tai takykardiasta, jolloin syke on liian korkea. Hengitys on toinen tärkeä elintärkeä merkki. Veren happitasoa voidaan mitata käyttämällä fotopletysmografiaa (SpO2) kutsuttua tekniikkaa. Huono hapetus voi liittyä sairauksien puhkeamiseen tai hengityselinten häiriöihin.

Muita tärkeitä elintoimintojen mittauksia, jotka voivat antaa viitteitä henkilön fyysisestä kunnosta, ovat verenpaine, kehon lämpötila ja ihon johtavuusvaste. Ihon johtavuusvaste, joka tunnetaan myös nimellä elektrodermaalinen vaste, liittyy läheisesti sympaattiseen hermostoon, joka puolestaan on suoraan osallisena tunnekäyttäytymisen säätelyssä. Ihon johtavuuden mittaaminen antaa viitteitä potilaan stressistä, väsymyksestä, henkisestä tilasta ja tunnereaktioista. Lisäksi kehon koostumuksen, vähärasvaisen massan ja rasvamassan prosenttiosuuksien sekä nesteytys- ja ravitsemusasteen mittaaminen antaa selkeät viitteet henkilön kliinisestä tilasta. Lopuksi liikkeen ja asennon mittaaminen voi tarjota hyödyllistä tietoa aktiivisuudesta.

 

Kuva 1. Optisten mittausten signaaliketju.

Elintoimintojen mittaamisen tekniikoita

Elintoimintojen, kuten sykkeen, hengityksen, verenpaineen ja lämpötilan, ihon johtavuuden ja kehon koostumuksen seurantaan tarvitaan erilaisia antureita. Ratkaisujen on oltava kompakteja, energiatehokkaita ja luotettavia. Elintoimintojen seuranta sisältää:

  • - Optiset mittaukset
  • - Biopotentiaalin mittaukset
  • - Impedanssimittaukset
  • - Mittaukset MEMS-antureilla

Kuva 2. Kattava biopotentiaalin ja bioimpedanssin mittauksen sisältävä biosähköinen järjestelmä.

Optiset mittaukset

Optiset mittaukset menevät tavallista puolijohdetekniikkaa pidemmälle. Tämäntyyppisten mittausten suorittamiseen tarvitaan optinen mittaustyökalupakki. Kuvassa 1 näkyy tyypillinen signaaliketju optisille mittauksille. Valonlähteitä (yleensä ledejä) tarvitaan tuottamaan valosignaali, joka voi koostua eri aallonpituuksista. Useiden aallonpituuksien yhdistelmä mahdollistaa suuremman mittaustarkkuuden. Myös sarja pii- tai germaniumantureita (fotodiodeja) tarvitaan muuttamaan optinen signaali sähköiseksi signaaliksi, joka tunnetaan myös nimellä valovirta.

Valodiodien tulee vastata valonlähteen aallonpituuteen riittävällä herkkyydellä ja lineaarisuudella. Tämän jälkeen valovirtaa on vahvistettava ja muunnettava, minkä vuoksi tarvitaan suorituskykyinen, energiatehokas, monikanavainen analoginen etuaste, joka pystyy ohjaamaan ledejä, vahvistamaan ja suodattamaan analogista signaalia ja suorittamaan analogia-digitaalimuunnoksen tarvittavalla resoluutiolla ja tarkkuudella.

Optisen järjestelmän koteloinnilla on myös keskeinen rooli. Kotelo ei ole vain elektroniikkaa varten, vaan myös järjestelmä, jossa on yksi tai useampi optinen ikkuna, joka voi suodattaa lähtevän ja tulevan valon ilman liiallista vaimennusta. Kotelo myös ehkäisee heijastuksia, jotka voivat vaarantaa signaalin eheyden. Kompaktin monisirujärjestelmän luomiseksi optisen järjestelmäkotelon tulee sisältää useita osia, mukaan lukien ledit, valodiodit sekä analogiset ja digitaaliset prosessointipiirit. Myös optisten suodattimien toteuttamisen mahdollistava pinnoitustekniikka on olennainen sovelluksen vaatiman spektrin osan valitsemiseksi ja ei-toivottujen signaalien poistamiseksi. Sovelluksen tulee toimia myös auringonvalossa. Jos optista suodatinta ei ole, signaalin voimakkuus voi kyllästää analogisen ketjun, mikä estää elektroniikkaa toimimasta kunnolla.

Analog Devices tarjoaa sarjan valodiodeja ja erilaisia analogiaetuasteita (analog front ends), jotka pystyvät käsittelemään valodiodeista vastaanotettua signaalia ja ohjaamaan ledejä. Saatavilla on myös kokonainen optinen järjestelmä, joka sisältää ledit, valodiodit ja etupäät yhdellä sirulla, kuten ADPD188GG-piiri osoittaa.

Biopotentiaalin ja bioimpedanssin mittaukset

Biopotentiaali on sähköinen signaali, joka syntyy kehomme sähkökemiallisen toiminnan vaikutuksesta. Esimerkkejä biopotentiaalin mittauksista ovat elektrokardiogrammi (EKG) ja elektroenkefalogrammi. Nämä mittaukset havaitsevat erittäin pienikokoiset signaalit taajuuskaistalla, jolla on useita häiriöitä. Tämän seurauksena signaali on vahvistettava ja suodatettava ennen käsittelyä. EKG-biopotentiaalimittauksia käytetään laajalti elintoimintojen monitoroinnissa, ja Analog Devices tarjoaa useita komponentteja tähän tehtävään, mukaan lukien AD8233, ADAS1000-perhe ja ADuCM3029.

Näistä piireistä AD8233 on suunniteltu puettaviin sovelluksiin, ja se voidaan yhdistää ADuCM3029:n kanssa, joka on Cortex-M3-ytimeen perustuva SoC-järjestelmäpiiri. Lisäksi ADAS1000-perhee, joka on suunniteltu vaativampiin sovelluksiin, on energiankulutukseltaan alhainen. Se sopii erityisen hyvin akkukäyttöisiin kannettaviin laitteisiin, ja sen tehonkulutus ja kohinaominaisuudet ovat skaalattavia (eli kohinatasoa voidaan vähentää virrankulutuksen kasvattamisen suhteessa). Tämä tekee piiristä erinomaisen integroidun ratkaisun EKG-järjestelmiin.

Bioimpedanssi on toinen mittaus, joka voi antaa meille hyödyllistä tietoa fyysisestä tilastamme. Impedanssimittaukset antavat tietoa elektrodermaalisesta aktiivisuudestamme, kehomme koostumuksesta ja nesteytystilastamme. Jokainen parametri vaatii erilaisen mittaustekniikan. Tarvittava elektrodien määrä ja niiden käyttökohdat voivat vaihdella käytetyn taajuusalueen mukaan.

Esimerkiksi ihon impedanssin mittauksessa käytetään matalia taajuuksia (200 Hz asti), kun taas kehon koostumuksen mittauksessa käytetään yleensä kiinteää 50 kHz:n taajuutta. Samoin vaihtelevia taajuuksia käytetään nesteytystarpeen mittaamiseen ja solunsisäisten ja solunulkoisten nesteiden oikeaan arvioimiseen.

Vaikka mittaustekniikat voivat vaihdella, yhtä ja samaa etuastetta (AD5940) voidaan käyttää kaikkiin bioimpedanssi- ja impedanssimittauksiin. Tämä piiri tarjoaa herätesignaalin ja täydellisen impedanssin mittausketjun. Erilaisia taajuuksia voidaan tuottaa useiden mittausvaatimusten täyttämiseksi. Lisäksi AD5940 on suunniteltu toimimaan AD8233:n kanssa kattavan bioimpedanssin ja biopotentiaalin lukujärjestelmän luomiseksi, kuten kuvassa 2 on esitetty. Muita impedanssin mittauslaitteita ovat ADuCM35x-sarjan SoC-ratkaisut, jotka erillisen analogisen etuasteen lisäksi sisältävät Cortex-M3-mikro-ohjaimen, muistin, HW-kiihdyttimiä ja oheislaitteita sähkökemiallisiin antureihin ja bioantureihin liittymiseen.

Liikkeen mittauksia MEMS-antureilla

Koska MEMS-anturit voivat havaita kiihtyvyyden, niitä voidaan käyttää havaitsemaan aktiivisuutta ja poikkeavuuksia, kuten epävakaata kävelyä, kaatumisia tai aivotärähdyksiä. Niillä voidaan jopa tarkkailla asentoa kohteen ollessa levossa. Lisäksi MEMS-antureita voidaan käyttää täydentämään optisia antureita, koska ne ovat alttiina liikeartefaktien aiheuttamille häiriöille. Kun näin tapahtuu, kiihtyvyysmittarin tietoja voidaan käyttää korjauksen tekemiseen. ADXL362 on yksi suosituimmista lääketieteen liikeantureista. Se on 3-akselinen kiihtyvyysanturi, jolla on markkinoiden pienin energiankulutus. Sille on ominaista digitaalinen lähtö ja ohjelmoitava mittausalue välillä 2-8 g.

Kuvat 3. ADPD4000 on tarkoitettu fotometriseen, biopotentiaalin, bioimpedanssin ja lämpötilan mittauksiin.

ADPD4000: Universaali analoginen etuaste

Tällä hetkellä markkinoilta löytyvissä puettavissa laitteissa, kuten älyrannerenkaissa ja älykelloissa, on erilaisia toimintoja elintoimintojen seurantaan. Yleisimpiä ovat sykemittarit, askelmittarit ja kalorilaskurit. Usein mitataan myös verenpainetta ja ruumiinlämpöä sekä elektrodermaalista aktiivisuutta, veren tilavuuden muutoksia (fotopletysmografian avulla) ja muita mittareita. Seurantavaihtoehtojen määrän kasvaessa tarve pitkälle integroiduille elektronisille komponenteille kasvaa. ADPD4000-piirissä on erittäin joustava arkkitehtuuri, ja se luotiin auttamaan suunnittelijoita vastaamaan tähän tarpeeseen. Se voi hallita fotometristä etuastetta ja ledejä, ja lukea valodiodeja biopotentiaalin ja bioimpedanssin lukemien lisäksi.

ADPD4000 on varustettu lämpötila-anturilla kompensointia varten ja kytkinmatriisilla, joka mahdollistaa tarvittavien lähtöjen ohjauksen ja signaalien vastaanottamisen joko yksipäisille (single ended) tai differentiaalisille jännitesignaaleille. Lähtö voidaan valita sen AD-muuntimen tulovaatimusten mukaan, johon ADPD4000 on kytketty. Laitteeseen voidaan ohjelmoida 12 eri aikakaistaa, joista jokainen on omistettu tietyn anturin käsittelyyn. Kuvassa 3 on yhteenveto ADPD4000:n tärkeimmistä ominaisuuksista muutamissa tyypillisissä sovelluksissa.

MORE NEWS

Nokian tekoälytehdas tarvitsee muutakin kuin GPU-tehoa

Nokia on mukana viiden eurooppalaisen teknologiayhtiön hankkeessa, jossa suunnitellaan miljardiluokan tekoälyinfrastruktuuria Pohjoismaihin ja Baltiaan. Tekoälyn gigatehtaan rakentamiseen tarvitaan kuitenkin paljon muutakin kuin tehokkaita grafiikkaprosessoreita. Erityisen tärkeään asemaan nousevat tietoliikenneverkot ja sähkönsyöttö.

Iceyen uusi satelliitti erottaa 11 senttimetrin yksityiskohdat

Suomalainen Iceye on julkistanut viidennen sukupolven SAR-tutkasatelliittinsa, joka pystyy parhaimmillaan 11 senttimetrin erotuskykyyn. Gen5-satelliitti tuo mukanaan myös tekoälyprosessorin, jonka avulla kuvien analysointia voidaan tulevaisuudessa siirtää suoraan kiertoradalle.

TME haastaa DigiKeyn ja Mouserin eri aseilla

– Vertailimme valikoimaamme DigiKeyn ja Mouserin kanssa. Meillä on 1 300 toimittajaa, joista 747:ää ei löydy kummankaan kilpailijan valikoimasta, kertoo TME Amerikan liiketoimintaa johtava Mark Burr-Lonnon. Puolalainen komponenttijakelija kasvaa tänä vuonna 30 prosenttia ja aikoo haastaa alan amerikkalaiset jättiläiset ennen kaikkea erilaisella tuotevalikoimalla.

Nokia mukana – 20 gigabittiä ilman kaapelia

Googlen tutkimushankkeesta irtautunut Taara esittelee yhdessä AT&T ja Nokia Federal Solutionsin kanssa tekniikkaa, joka siirtää dataa ilmassa valonsäteellä jopa 20 gigabitin sekuntinopeudella. Texasissa demonstroitava yhteys ulottuu 14 kilometrin päähän ilman valokuitua tai radiotaajuuksia.

Electronica rikkoi ennätyksiä, mutta yhdestä asiasta vaiettiin

Münchenin electronica-messut rikkoivat jälleen ennätyksiä. Neljän päivän aikana messuilla vieraili yli 86 000 kävijää, ja 3 512 näytteilleasettajaa esitteli elektroniikkateollisuuden uusimpia ratkaisuja. Tekoäly hallitsi messuhalleja, mutta yhdestä asiasta yritykset eivät halunneet puhua suoraan. Sodan vaikutuksesta elektroniikkateollisuuden kysyntään.

Siemens puristi viikkojen verifiointityön tunteihin

Elektroniikkasuunnittelun verifiointi on pitkään ollut yksi tuotekehityksen pahimmista pullonkauloista. Siemens esitteli Münchenin Electronica-messuilla uuden tekoälyratkaisun, joka automatisoi simulointien valmistelun, tulosten analysoinnin ja korjausehdotukset. Yhtiön omassa testissä 3–4 viikon työ lyheni muutamaan tuntiin. Ajansäästö oli peräti 99 prosenttia.

Miljoona älymittaria samaan radioverkkoon

Yksi radioverkko voi palvella yli miljoonaa älymittaria, joiden paristot kestävät jopa 20 vuotta. Norjalainen Radiocrafts, joka kuuluu ruotsalaiseen LumenRadio-konserniin, on esitellyt valmistajan mukaan maailman ensimmäisen uutta OMS-LPWAN-tiedonsiirtotekniikkaa tukevan radiomoduulin.

Droonit ovat vasta robotiikan vallankumouksen alku

Robotiikasta on tulossa yksi elektroniikkateollisuuden suurista kasvumarkkinoista, mutta droonit ovat vasta kehityksen ensimmäinen vaihe. NXP:llä robotiikasta vastaava johtaja Jerome Legrosin mukaan tekoäly muuttaa robotit yksittäisten komponenttien muodostamista laitteista autonomisiksi järjestelmiksi. Samalla niiden kehittämisestä tulee entistä monimutkaisempaa.

Komponenttipula pahenee ensi vuonna

Tekoälybuumi alkaa näkyä yhä laajemmin elektroniikkakomponenttien saatavuudessa. Digikeyn liiketoiminna kehittämisestä globaalisti vastaava Mike Slater varoittaa, että tilanne vaikeutuu ensi vuonna entisestään. Joidenkin komponenttien toimitusajat ovat venyneet jopa 50 viikkoon.

Melexis tuo tuntoaistin robotin sormenpäähän

Tekoäly on parantanut robottien kykyä ymmärtää ohjeita ja suunnitella toimintaansa, mutta esineiden käsittely on edelleen vaikeaa. Belgialainen Melexis tuo nyt markkinoille sormenpäämoduulin, jonka avulla humanoidirobotti voi tuntea paitsi puristusvoiman myös sen, mihin suuntaan esine pyrkii liukumaan otteessa.

Euroopan kasvu yllätti jopa Mouserin itsensä

– Kun minulta kysyttiin viime vuoden lopulla ennustetta Euroopan kasvusta, arvioin sen olevan noin 12 prosenttia. Nyt päädymme noin 40 prosenttiin, kertoo Mouserin Euroopan liiketoiminnan kehityksestä vastaava Marie-Pierre Ducharme Münchenin Electronica-messuilla ETN:n haastattelussa.

U-blox vie satelliittiajoituksen alle kahteen nanosekuntiin

– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.

Satelliittipaikannus oppii väistämään häirintää

Satelliittipaikannuksen häirinnästä on tullut kasvava ongelma ilmailussa, meriliikenteessä ja miehittämättömissä järjestelmissä. Perinteinen GNSS-vastaanotin voi menettää paikannuskykynsä voimakkaan häiriösignaalin vuoksi, mutta uudenlaisella antennitekniikalla häiriöitä voidaan torjua jo ennen signaalin käsittelyä. Taoglas esittelee Münchenin Electronica-messuilla tähän tarkoitukseen kehitettyä referenssisuunnittelua.

Sulautetun Linuxin tietoturvasta tulee vuosien urakka

Sulautettujen laitteiden ohjelmistojen ylläpito voi vaatia enemmän työtä kuin itse laitteen alkuperäinen suunnittelu. Teollisuuslaitteet pysyvät käytössä usein 10–15 vuotta, ja EU kyberkestävyyssäädös CRA lisää valmistajien vastuuta ohjelmistojen tietoturvasta koko niiden tukijakson ajan. Avnet-konserniin kuuluva Tria Technologies vastaa haasteeseen uudella Linux-alustalla.

Radioaallot korvaavat pariston uudessa IoT-anturissa

Bluetooth-anturi voi toimia ilman paristoa ja saada tarvitsemansa energian radioaaltojen välityksellä jopa 25 metrin etäisyydeltä. Yhdysvaltalainen Powercast esittelee Münchenin Electronica-messuilla uuden anturin, joka mittaa lämpötilaa ja kosteutta ilman paristoja tai lataamista.

Tulevaisuuden autoa ohjaa RISC-V

Autojen elektroniikassa on käynnissä merkittävä arkkitehtuurimuutos. Infineon tuo avoimen RISC-V-käskykanta-arkkitehtuurin Aurix-mikro-ohjaimiinsa ja pyrkii yhdistämään auton eri ohjausjärjestelmät yhteiselle alustalle. Uusi Aurix RC1 on suunniteltu ohjelmistomääriteltyihin autoihin, joissa yhä useampia toimintoja hallitaan keskitetysti ja päivitetään ohjelmistolla.

CRA tulee mukaan flash-muistien kehitykseen

EU kyberkestävyyssäädös CRA muuttaa myös elektroniikan komponenttivalmistajien toimintaa. Taiwanilainen Winbond on kehittänyt tietoturvallisille flash-muisteilleen kokonaisuuden, joka auttaa laitevalmistajia täyttämään EU uudet kyberturvallisuusvaatimukset. Ratkaisua esitellään Münchenin Electronica-messuilla.

GaN-transistorin resistanssi putoaa alle milliohmin

Tekoälypalvelimien ja robottien tehonsyötössä jokainen milliohmi merkitsee kasvavia häviöitä, kun virrat nousevat suuriksi. Nexperia esittelee Münchenin Electronica-messuilla uusia GaN-transistoreita, joiden johtavan tilan resistanssi painuu alimmillaan 0,32 milliohmiin.

NXP lupaa droonin toimintakuntoon puolessa tunnissa

Robottien kehitystyö voi lyhentyä kuukausista viikkoihin, kun tekoäly, anturit, moottorinohjaus ja tietoliikenne yhdistetään valmiiksi testatulle alustalle. NXP esittelee Münchenin Electronica-messuilla uutta robotiikka-alustaansa, jolla droonin ensimmäiset toiminnot voidaan valmistajan mukaan ottaa käyttöön jo puolessa tunnissa.

Sulautettu laite kestää 15 vuotta – mutta kestääkö sen muisti?

Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.

Oct Nov   # puffbox mobox till square
2026  # mobox för double square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut

ETN - Technical article5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Nokian tekoälytehdas tarvitsee muutakin kuin GPU-tehoa
  • Iceyen uusi satelliitti erottaa 11 senttimetrin yksityiskohdat
  • TME haastaa DigiKeyn ja Mouserin eri aseilla
  • Nokia mukana – 20 gigabittiä ilman kaapelia
  • Electronica rikkoi ennätyksiä, mutta yhdestä asiasta vaiettiin

NEW PRODUCTS

  • Sama piirilevy käy aurinkokennolle ja USB-lataukselle
  • Murata kutisti RF-testiliittimen neliömillimetriin
  • 40 TOPSin tekoälyteho ensimmäistä kertaa SMARC-moduulille
  • Muratan lämpötila-anturi on lähes näkymätön
  • 600 megabittiä satelliitin sisällä
 
 

Section Tapet