Autoalan tutkimusjärjestö JATO Dynamics on laatinut vankan raportin eurooppalaisen henkilöautoliikenteen päästöistä. Tulokset näyttävät kumoavan myytin Suomen saastuttavasta autokannasta. Suomi kuuluu JATOn vertailussa lähes parhaaseen A-ryhmään.
Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Henkilöautot tuottivat vuonna 2018 noin kuusi miljoonaa tonnia CO2-päästöjä (hiilidioksidiekvivalenttia). Tätä määrää halutaan nyt eri toimin vähentää reilusti. Keinoina ovat sähköautoilun suosiminen ja polttomoottoriautoilun hankaloittaminen verotuspäätöksin.
JATOn mukaan kuva Suomen liikennepäästöistä ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin millaiseksi sen moni haluaisi maalata. Olemme yksi kuudesta EU-maasta, jossa henkilöauton keskimääräiset päästöt jäävät alle sataan grammaan kilometriä kohti.
Listan kärjessä ovat Hollanti, Portugali, Tanska, Ruotsi ja Ranska. Näistä Hollannin ja Ruotsin tuloksia parantaa sähköautojen suuri määrä: Ruotsissa 32 prosenttia uusista rekisteröidyistä henkilöautoista on sähköautoja, Hollannissa 25 prosenttia.
Sähköautojen yleistyminen näkyy suoraan EU:n alueen henkilöautojen päästöluvuissa. Vuonna 2019 henkilöauto EU:n alueella aiheutti keskimäärin 121,6 gramman päästöt kilometrillä. Viime vuonna lukema putosi 106,7 grammaan kilometrillä eli 12 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi.
Vaikka meillä sähköautojen osuus uusista henkilöautoista on edelleen marginaalinen, henkilöautomme tuottavat keskimäärin 99,6 grammaa päästöjä kilometrillä. EU:n vertailussa kuulumme selvästi kärkeen. Olemme merkittävästi edellä esimerkiksi Puolaa, Slovakiaa ja Tshekkiä.
JATOn tilastoista käy myös ilmi, mitkä polttoaineet ovat suurimpia ympäristörikollisia. Lista ei yllätä. Dieselautojen keskimääräiset päästöt ovat 119,9 grammaa kilometrillä, bensiiniautojen 116,1 g/km, LPG-kaasuautoissa 109,5 g/km, luonnonkaasuautoissa 96,1 g/km ja sähköautoissa 18,9 g/km. Vetyautot on tässä vertailussa omaa luokkaansa nollapäästöineen.
Ongelma on se, että kolme neljästä autosta Euroopassa toimii edelleen polttomoottorilla. Vaikka esimerkiksi tila-autojen ja citymaastureiden päästöjä on onnistuttu vähentämään merkittävästi, se ei riitä kunnianhimoisimpien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.
Suomessa tuloksia voisi toki hyödyntää esimerkiksi autoverotuksen poliittisessa päätöksenteossa. Polttomoottoriautojen kategorinen kieltäminen on lyhytnäköistä, kun valmistajat ovat niistä joka tapauksessa luopumassa tämän vuosikymmenen aikana.
Sen sijaan Suomen kannattaisi panostaa sähkö- ja vetyautoilun kannustimiin. Mikäli sähkö- ja bensa-auto maksavat saman verran ja käytössä on kattava latausinfra, kuluttaja ostaa sähköauton. Ilman kannustimia Suomeen uhkaa syntyä käytettyjen eurooppalaisten polttomoottoriautojen reservaatti, minkä myötä päästövähennystavoitteet jäävät väistämättä saavuttamatta.
