Myrskyn arvioidaan iskevän suureen osaan Suomea viikonloppuna. Tämä voi aiheuttaa sähkökatkoksia sekä ongelmia mobiiliverkoille. DNA on nyt avannut, miten operaattorin valvomo toimii ongelmatilanteissa.
DNA:n valtakunnallinen verkonhallintakeskus on toiminut yli 30 vuotta Lahdessa. Valvomoa ylläpiti aiemmin PHP omaa toimintaansa varten. Vuodesta 2000 PHP:n liiketoiminta on ollut osa DNA:ta. Vuonna2011DNA päätti keskittää verkonhallintansa Oulusta ja Lahdesta kokonaan Lahteen.
Tilanteessa, jossa esimerkiksi salama rikkoo tukiaseman tekniikkaa tai myrskytuuli kaataa puun sähkölinjoille, DNA saa tietää verkkohäiriöstä lähes reaaliajassa. Siitä hetkestä lähtee liikkeelle kriittinen selvitysketju: Miksi palvelu on pois käytöstä? Onko jokin hajonnut ja jos, niin mikä? Miten palvelu saadaan takaisin toimintaan mahdollisimman pian?
- Suurin osa häiriöistä on sellaisia, etteivät ne näy asiakkaalle millään lailla. Osan korjaa automatiikka saman tien tai ihminen jopa alle minuutissa etänä, esimerkiksi konfiguraatiomuutoksella tai siirtämällä palveluita varmentaville reiteille. Sähköverkon häiriötilanteessa jokainen tukiasema toimii akkujen varassa keskimäärin kolme tuntia tai jopa pidempään, minkä puitteissa valtaosa häiriöistä päästään korjaamaan, kertoo valvomon ryhmäpäällikkö Visa Urpelainen.
Joissain tapauksissa vianmääritys tai -korjaus kuitenkin pitkittyy. Valvomoon saattaa esimerkiksi tulla tieto kaapelivauriosta, mutta kylmänä talvena routamaa pitää ensin sulattaa, jotta kaapelin pääsee kaivamaan esiin ja vaurion saa korjattua. Tähän voi mennä jopa vuorokausi. Myös kohteeseen pääsy vaikeutuu, jos lunta on tullut suuri määrä lyhyessä ajassa. Aurauksen tilaamisella voi silloin olla kovakin kiire.
- Ääriolosuhteet ovat aina haaste. Siirrettävän varavoimakoneen toimittaminen vikapaikalle – ja tietenkin myös käyttöönotto – on 40 pakkasasteessa melko lailla vaikeampaa kuin nollakelillä, Urpelainen kuvailee.
Oli kyse sitten DNA:n mobiili- tai kiinteistä verkoista, puhelinyhteyksistä tai laajakaistasta, Lahden valvomo vastaa verkkojen ja palveluiden toimintakyvyn valvonnasta. Erityisen kovaan testiin joudutaan myrskyn riepotellessa Suomea. Jos puu kaatuu sähkölinjoille aiheuttaen tilapäisen häiriön sähköverkkoon, silloin maltti on kuluttajalle valttia.
- Vaikka myrskyn aikana älylaite tippuisi verkosta, häiriöstä ei kannata heti ilmoittaa – puhtaasti ilmoitusruuhkan ehkäisemiseksi. On parempi odottaa hetki, seurata tilannetta ja olla mieluummin yhteydessä sitten, jos myrskyn laantuessakaan verkko ei toimi. Häiriö on joka tapauksessa varmasti tiedossamme ja viankorjaus käynnissä, vaikka palvelut eivät juuri sillä hetkellä pelaisikaan. Jos puhelut menevät läpi, niin vikanumeroomme soittamalla pääsee kuuntelemaan sinne ladatun yleisen häiriötiedotteen, jossa kerrotaan korjauksen olevan käynnissä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös seurata häiriötiedotteita DNA:n verkkosivuilta, Urpelainen ohjeistaa.
Jos sähköverkkoyhtiöt eivät näytä saavan virtaa palautetuksi kolmen tunnin sisällä, operaattorit toimivat itse verkkojen toiminnallisuuden ylläpitämiseksi. Akkuja voi säästää esimerkiksi ajamalla tukiaseman yksittäistä tekniikkaa alas, jolloin mobiilidatayhteydet hetkellisesti heikkenevät mutta tärkein, eli hätäpuhelujen läpimeno, turvataan. Kriittinen asia on myös varavoiman koordinointi, johon liittyvän operaattoreiden välisen yhteistyön Urpelainen sanoo kehittyneen huomattavasti vuosien saatossa.
- Karkeasti kuvaillen 10–15 vuotta sitten jokainen operaattori lähetti oman henkilönsä viemään peräkärryllä varavoimaa samaan kohteeseen, ja siellä autot seisoivat rivissä odottamassa aurausta. Sittemmin on perustettu Häty-ryhmä, jonka mahdollistamalla yhteistyöllä häiriöt saadaan hoidettua järkevämmin. Voimme sopia muiden operaattoreiden kanssa, että vie sinä varavoima tuonne, niin minä vien tänne, jotta varmistetaan hätäpuheluiden toimivuus. Myyntitilanteissa olemme verisiä kilpailijoita, mutta suurhäiriötilanteissa parhaita kavereita, Urpelainen naurahtaa.
DNA toimii suurhäiriötilanteissa tiiviissä yhteistyössä paitsi valtakunnallisten ja alueellisten operaattoreiden myös hätäkeskuslaitosten, Traficomin, pelastuslaitoksen, Krivat-järjestelmää ylläpitävien erillisverkkojen ja alueellisten alihankkijoiden kanssa. Myös Ilmatieteen laitoksen ennusteista on suuri apu varautuessa myrskyihin.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.