Aalto-yliopistossa on selvitetty tuhannen suomalaisen verkkosivuston kokoa. Professori Jukka Mannerin vetämässä tutkimuksessa selvisi, että mobiilisaitti on kooltaan keskimäärin 2,4 megatavua. Tietokoneelle tehty sivusto on keskimäärin 2,7 megatavun kokoinen, joten ero on käytännössä olematon.
Takavuosina, erityisesti netin alkuaikoina, sivustoja optimoitiin mahdollisimman kevyiksi. Esimerkiksi kuvia käsiteltiin mahdollisimman kevyiksi, sillä kaista oli erittäin pieni luonnonvara. Kymmenessä vuodessa mobiilisaittien koko on kymmenkertaistunut.
Kyse ei ole mistään triviaalista ongelmasta. Ennusteiden mukaan ICT-alan osuus maailman energiankulutuksesta kasvaa reiluun viidennekseen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Yksi syistä on verkkosivujen määrän ja koon huima kasvu, sanoo tietotekniikan professori Jukka Manner.
- Kymmenessä vuodessa verkkosivujen koko on kolminkertaistunut ja mobiilisivujen koko jo kymmenkertaistunut. Tämä on ympäristön kannalta huolestuttavaa, sillä mobiiliverkossa tapahtuva datan siirto kuluttaa erittäin paljon energiaa ja lisää koko yhteiskunnan sähkönkulutusta.”
Analyysissä ladattiin 1 000 suositun suomalaisen verkkopalvelun etusivu ja lisäksi eri kategorioiden suosituimpia etusivuja. Mukana oli esimerkiksi mediasivuja, yliopistojen sivuja, suurimpien yritysten sivuja ja valtionhallinnon sivuja. Mittaukset tehtiin heinäkuussa 2021 Googlen kehittämällä avoimen lähdekoodin Lighthousella, jolla sivuista saadaan dataa, kuten resurssien koot.
Resursseja ovat esimerkiksi kuvat, JavaScript-tiedostot, sivun ulkoasuun vaikuttavat CSS-tiedostot, fontit ja mediatiedostot. Sivun koko on resurssien yhteenlaskettu koko. Osa sivun resursseista voi olla peräisin kolmannelta osapuolelta. Näitä ovat esimerkiksi mainokset ja analytiikka.
Tutkijat tarkastelivat erikseen ensimmäisiä datan latauksia sekä vieritettyjä sivuja. - Vierityksen ero tulee siitä, että modernit verkkosivut optimoivat sisältöä, joka ensin ladataan. Tutkimuksessa haluttiin nähdä ero siinä, mitä sisältöä verkkopalvelu lataa, kun sivu ladataan ensimmäisen kerran ja miten paljon sisältöä lopulta siirretään, jos käyttäjä selaa sivun alas asti, Manner selittää.
Sivujen keskimääräinen koko oli noin 2,7 Mt tietokoneella, 3,4 Mt vieritetyllä tietokoneella, 2,4 Mt mobiililla ja 3,1 Mt vieritetyllä mobiililla. Mobiilisivut ovat siis jo lähes tasoissa perinteisten sivujen kanssa.
Kuituverkossa, johon tietokone on usein yhdistetty, siirretyn bitin energiankulutus on vielä kohtuullinen. Sen sijaan mobiiliverkko, jota Suomessa käytetään paljon, kuluttaa energiaa jopa tuhat kertaa enemmän. Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla.
Manner korostaa, että sivujen kokoa ja energiankulutusta voidaan pienentää merkittävästi esimerkiksi käyttämällä jpg-kuvaformaattien sijasta png-kuvia, tarkastelemalla kuvien tarkkuutta ja huolehtimalla, ettei sivulla ole käyttämätöntä dataa JavaScript-tiedostoissa.
Vaikka suurin osa sivuista oli lähellä koon keskiarvoa, joukossa oli myös selvästi pienempiä ja selvästi suurempia sivuja. Raskaimman yrityssivun koko perinteisessä verkkomuodossa oli yli 17 Mt, keveimmän vain 1 Mt. Yliopistojen suurin mobiilisivu oli 7,1 Mt, pienin vain 700 KB. Suurimpien kaupunkien kohdalla erot olivat vieläkin isommat, pienin sivu oli 1,2 Mt ja suurin jopa 61 Mt.
Kuva: Aalto-yliopisto / Niina Norjamäki
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
