Setisemän kymmenestä netin käyttäjästä kokee, ettei tiedä keneen verkossa voi luottaa. Tämä selviää F-Securen seitsemässä maassa toteutetusta kyselystä. Useimmat kokevat, että verkon tietoturvariskit kasvavat ja tietoturvasta on tullut kuluttajille liian monimutkaista.
F-Securen Living Secure -raportti paljastaa, että verkossa vietetään keskimäärin jopa kahdeksan tuntia päivässä. Arkielämän yhä vahvempi digitalisoituminen aiheuttaa huolta siitä, miten paljon päivittäisiä askareita luotetaan erilaisten laitteiden ja netin varaan.
69 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, etteivät tiedä keneen luottaa verkossa. Vastaajat eivät olleet kovinkaan luottavaisia myöskään sen suhteen, että verkkoturvallisuus paranisi tulevaisuudessa. Noin 64 % vastaajista arvioi, että tietoturvariskit kasvavat seuraavan 12 kuukauden aikana.
F-Securen toimitusjohtaja Timo Laaksonen myöntää, ettei tietoturva-ala ole pystynyt vastaamaan tietoturvan haasteeseen kovinkaan hyvin. - Kohtaamme arjessa paljon uutisia kyberrikollisuudesta, tietovuodoista, nettihuijauksista ja kyberuhista. Nämä viestit luonnollisesti aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja suurin osa ihmisistä ei koe oloaan turvalliseksi netissä, vaikka tietoturvatuotteita olisikin käytössä.
Lähes kolme neljästä kyselyyn vastanneista (74 %) käyttää jonkinlaista tietoturvaa, mutta se ei ole vähentänyt tietoturvaan liittyviä huolia. Tämä voi johtua siitä, että kaksi kolmasosaa (66 %) pitää tietoturvaa liian vaikeana ymmärtää. Ei siis ole yllättävää, että puolet käyttäjistä (51 %) vastasi, ettei heillä ole aavistustakaan, ovatko heidän käyttämänsä laitteet turvallisia.
Living Secure -raportin mukaan ihmiset pitävät kaikkein tärkeimpinä toimintoina netissä raha-asioiden hoitamista ja viestimistä. Kyselyn mukaan tärkeimmät arkeen liittyvät toiminnot ovat: 1) sähköpostien lähettäminen ja vastaanottaminen, 2) laskujen maksaminen, 3) talous/pankkiasiat, 4) viestien lähettäminen tekstiviestillä ja viestintäsovelluksilla (kuten WhatsApp) sekä 5) verkkokaupoissa asiointi.
Suurin osa vastaajista uskoo, että heidän henkilökohtaiset tietonsa ja tiedostonsa ovat arvokkaita. Puolet vastaajista arvioi (52 %), että heidän laitteissaan olevan datan (tiedostot, valokuvat ja yhteystiedot) arvo on yli 1 000 euroa. Vastaajista 57 % kertoo, että he haluaisivat mieluummin autonsa varastettavan kuin että heidän henkilöllisyytensä varastettaisiin.
- Identiteetin varastaminen on henkilökohtaista, ja toisin kuin autoa, emme voi ostaa itsellemme uutta henkilöllisyyttä. Emme myös pysty korvaamaan menetettyjä muistoja, jos pääsy tärkeisiin valokuviin tai tietoihin katoaa, sanoo F-Securen kyberuhkatiedustelupäällikkö Laura Kankaala.
Tulokset olivat suurelta osin yhdenmukaisia seitsemässä tutkitussa maassa. Muutamia alueellisia havaintoja kuitenkin löytyi. Esimerkiksi suomalaiset ja saksalaiset vanhemmat ovat vähiten huolissaan lastensa Internetin käytöstä. Vaikka lapset käyttävät sosiaalista mediaa ja pelejä samankaltaisesti kuin muissa maissa, saksalaiset ja suomalaiset vanhemmat vaikuttavat olevan luottavaisempia lastensa turvallisuuteen verkossa.
Saksalaiset ovat hieman optimistisempia kyberturvallisuuden suhteen; Saksa oli ainoa maa, jossa alle puolet vastaajista (46 %) sanoo uskovansa kyberuhkien kasvavan ensi vuonna. Suomalaiset jakavat salasanoja paljon harvemmin kuin muissa maissa, sillä vain 21 % sanoi antaneensa jollekin muulle pääsyn Netflixiin tai Facebookiin (kaikkien vastaajien kesken luku on 38 %).
Tutkimukseen voi tutustua täällä.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.