Viron elektroniikkateollisuus on jopa kasvanut viime vuosien kriiseistä huolimatta, mutta jatkossa kasvun esteenä on sama ongelma kuin Suomessa: pula osaajista. Maan elektroniikkateollisuusliiton toimitusjohtaja Arno Kolk yksi alan haasteista on pula insinööreistä ja muista elektroniikan osaajista, mikä saattaa tulevaisuudessa hidastaa alan kehitystä.
Kolk esitteli näkemyksiään Tallinnassa kahdeksannen kerran järjestetyssä elektroniikkateollisuuden vuosiseminaarissa. IPC DAY EMS 2023 keskittyi kysymään erityisesti elektroniikan kadonneiden tilausten perään. Seminaarin asiantuntijat myönsivät, että elektroniikkateollisuuden tilanne on nyt normalisoitumassa.
Arno Kolkin mukaan Viron elektroniikkateollisuus kasvoi viime vuonna ennätysvauhtia. - Osittain tämä johtuu komponenttikriisin aiheuttamasta hinnannoususta, mutta kysyntä oli myös erittäin korkeaa viime vuonna. Myös tämän vuoden lukemat ovat kokonaisuutena olleet hyvät.
Haasteitakin alalla on. Ennusteet eivät yllä muutamaa kuukautta pidemmälle, joten ensi vuoden ennustaminen on hankalaa. Kolk korosti, että elektroniikkateollisuuden tulokset riippuvat pitkälti muiden toimialojen suorituksista kohdemarkkinoilla, sillä 93 % paikallisen elektroniikkateollisuuden tuotannosta menee vientiin. - Esimerkiksi pohjoismaisen rakennusalan taantuminen vaikuttaa joihinkin älykotiratkaisuja valmistaviin elektroniikkavalmistajiimme. Kysyntä on kuitenkin edelleen korkea esimerkiksi auto- ja puolustusteollisuudessa, Kolk selitti.
Ukrainan sodalla ei ole ollut suurta vaikutusta Viron elektroniikkateollisuuteen, sillä viennin Venäjälle osuus oli vain 3-4 prosenttia. - Muihin toimialoihin verrattuna elektroniikkateollisuus kuluttaa vähemmän sähköä, joten energian hinnan nousu vaikuttaa siihen vähemmän, Kolk sanoi.
Virossa toimii 24 elektroniikan sopimusvalmistajaa. Yksi niistä on Inission, jonka Tallinnan toimintojen toimitusjohtaja Nadežda Dementjeva korosti hänkin esityksessään insinööripulaa. Tuotteitaan Euroopan, Aasian ja Yhdysvaltojen markkinoille vievä yritys on kasvattanut myyntiään ja liikevaihtoaan yli kaksinkertaiseksi viimeisen kahden vuoden aikana ja tehnyt suuria investointeja tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. - Meillä on yli 400 aktiivista tuotetta tuotannossa, ja kaikki insinöörimme ovat täysin kiinni niissä. Jos haluamme kasvaa, tarvitsemme lisää suunnittelijoita.
Elektroniikan valmistussektoria analysoivan saksalaisen in4ma-yrityksen asiantuntija Dieter G. Weiss etsi esityksessään vastauksia siihen, miksi tilausmäärät ovat laskeneet eurooppalaisella EMS-sektorilla. Weissin mukaan komponenttikriisi loi tilanteen, jossa yritykset ostivat varmuuden vuoksi suuria varastoja, jotka nyt pitää myydä. - Tämän hetken myynnistä suuri osa on tehty jo etukäteen.
Weiss ennustaa, että sopimusvalmistus kasvaa Euroopassa 6,9 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2030 asti. Koska elektroniikan valmistus on kannattavampaa Keski- ja Itä-Euroopan maissa kuin Länsi-Euroopassa, hän suosittelee yrityksiä tutustumaan tähän alueeseen.
Muiden puhujien ohella tohtori Mareike Haaß teki yleiskatsauksen Euroopan elektroniikkavalmistuspalveluiden (EMS) tilanteesta ja Raymond Jamesin investointipankin varatoimitusjohtaja Simon Majer esitteli sijoittajien näkökulmia elektroniikan valmistuksen rahoittamiseen. Tohtori Peter Tranitz, IPC:n teknisten ratkaisujen johtaja, puhui kestävän Silicon-to-Systems -ekosysteemin saavuttamisesta Euroopassa.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.