Pitkän uran Nokiassa tehnyt Veijo Kontas sai korkeimman kunnianosoituksen, jonka yliopisto voi myöntää akateemisen maailman ulkopuoliselle henkilölle, kun Oulun yliopisto myönsi hänelle kunniatohtorin arvonimen. Kontas on ollut merkittävässä roolissa Oulun alueen ekosysteemissä teollisuuden ja yliopistomaailman sillanrakentajana.
Kontas on toiminut pitkään Nokian järjestelmäpiirien tuotekehityksen johtajana. Kontaksen suunnittelemia mikropiirejä on kolmessa miljardissa puhelimessa ja hänen osaamisensa on sitä lajia, että hänen on uutisoitu jopa pelastaneen Nokian verkkopuolen liiketoiminnan. Kontaksen aloitteesta Oulun yliopistolla on kaksi SoC-lahjoitusprofessuuria (System-on-Chip, järjestelmäpiiri), joista toinen rahoitetaan suureksi osaksi hänen budjetistaan Nokiassa.
Langattoman tietoliikenteen keskuksen (CWC) professori Markku Juntin mukaan Kontas on vienyt Nokian teknologiaa ja tuotteita eteenpäin. - Oulun seudulla hän ja hänen ryhmänsä on rekrytoinut meiltä valmistuneita diplomi-insinöörejä ja tohtoreita jo ennen näitä lahjoitusprofessuuriasioita. Konkreettinen seuraus hänen pitkästä urastaan ja osaamisestaan tälle alueelle on se, että Nokialla on Oulussa merkittävä tutkimus- ja kehityskeskus.
CWC:n radiotekniikan professori Aarno Pärssinen on ollut Kontaksen kanssa samaan aikaan töissä Nokiassa, vaikkakaan suoria työkavereita he eivät olleetkaan. Kontas on alalla hyvin tunnettu ja pidetty hahmo, ja Pärssinen jakaa tämän näkemyksen.
- Veijo oli matkapuhelinaikoina aina vastuullisimmassa tehtävässä Nokiassa. Kun Nokian matkapuhelimet ja viestiverkot nostivat yrityksen maailman huipulle, hän oli keskeinen tekijä siinä, miten se kaikki osaaminen rakennettiin Suomeen, Pärssinen sanoo.
Kehut on helppo allekirjoittaa. Jos ulkomailla tulee mitään puhetta suomalaisesta piirisuunnittelusta, Kontas on suurin piirtein ainoa nimi, jonka useimmat mobiilialan suunnittelijat tietävät.
Kontaksen itsensä mukaan teknologinen kehitys on vähän niin kuin vanheneminen: se tapahtuu vääjäämättä. - Nykyisin isoja trendejä ovat digitalisaatio ja tekoäly, mutta on tärkeää myös satsata perinteisiin alueisiin kuten tietoliikenteeseen ja mikropiirisuunnitteluun, jotta meillä olisi osaajia jatkossakin. Suuret trendit kaikki pohjautuvat tietoliikenteen kehittymiselle, minkä takia myös Oulun 6G-lippulaiva on tärkeässä roolissa, Kontas pohtii.
- Maailman suurissa kaupungeissa 4G:n rajat tulevat vastaan nyt. 5G kantaa ehkä vuosiin 2027-2028 ja sitten tarvitaan lisää kapasiteettia, mikä ajaa 6G:tä eteenpäin. Teknologiset haasteet ovat merkittäviä, eivätkä tämänhetkiset ratkaisut riitä. Nokiassa satsataan 6G:n kehitykseen nyt jo ihan täysillä ja olemme markkinoilla tämän vuosikymmenen lopulla. Teollisuudessa katsotaan, että 6G:n kaupallinen lanseeraus tapahtuu vuoden 2029 puolivälissä, Kontas sanoo.
Oulun merkitys tietoliikenneteknologian kehitykselle jatkuu vahvana. Kontaksen mukaan Oulu on Nokian tärkein tuotekehityskeskus mobiiliverkoissa ja se näkyy konkreettisesti yliopiston läheisyyteen kohoavan kampuksen muodossa. Kontakselle itselleen Oulu on ollut merkittävä paikka neljän vuosikymmenen ajan paitsi ammatillisesti, myös henkilökohtaisesti, ja siksi kunniantohtorius tuntuu erityisen hyvältä Oulun yliopiston myöntämänä.
- Olen todella otettu tästä kunniasta. Tärkeintä paikassa ovat ihmiset. Oulussa tekemisen meininki on ollut aina korkealla tasolla. Siellä ollaan kovia tekemään töitä, mutta myös leppoisia ja avoimia vaikka kaikki eivät aina puhukaan niin paljon. Kun pohjoisessa jotain luvataan, niin se kyllä tapahtuu myös.
Kuvassa professorit Aarno Pärssinen ja Markku Juntti keskellään tuore kunniatohtori Veijo Kontas (kuva: Ville Wittenberg).
Nokian uusi toimitusjohtaja Justin Hotard on ollut yhtiön ruorissa vasta muutaman viikon ajan ja nyt hän esitteli ensimmäisen osavuosikatsauksensa. Ehkä osuvasti ensimmäistä kertaa Nokian kiinteiden verkkojen liiketoiminta eli verkkoinfrastruktuuri ohitti liikevaihdossa mobiiliverkot. Tämä heijastaa Nokian muuttuvaa fokusta.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
