Kupariverkko on palvellut televiestintää jo yli 160 vuotta, mutta sen merkitys on jäänyt viime vuosina hyvin pieneksi. DNA tiedotti jo vuonna 2021 kupariverkkojensa korvaamisesta moderneilla kaapeli-, valokuitu- ja mobiiliratkaisuilla, ja vanhan verkon purkutyö alkoi 2022. DNA:n viimeistenkin kuluttajille suunnattujen kuparipohjaisten puhepalveluiden päättäminen tapahtuu vuoden 2024 loppuun mennessä koko Suomessa.
Kupariverkkoa on käytetty viime vuosina lähinnä lankapuhelinten ja vanhan xDSL-laajakaistatekniikan yhteyksiin, joissa nopeus yltää korkeintaan muutamaan kymmeneen megaan. Kupariverkkoa ei siis tule sekoittaa nykyaikaisiin kaapeli- tai kuituverkkoihin, jotka mahdollistavat gigaluokan yhteydet, ja joihin DNA investoi jatkossakin merkittävästi. Nämä tekniikat yhdessä mobiiliratkaisujen kanssa ovatkin kupariverkon nykyaikaisia korvaajia.
DNA:n kupariverkon purkaminen alkoi vuonna 2022 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Itä-Suomessa purkutöitä tehtiin syksyllä 2023. DNA:lla oli vuoden 2024 alussa jäljellä enää reilu tuhat kuparipohjaista laajakaistaa käyttävää kuluttaja-asiakasta koko maassa. Heidän osaltaan kyseiset palvelut päättyivät maaliskuun 2024 lopussa. Pienen lankapuhelinasiakaskannan palvelut päättyvät nyt vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämän jälkeen jäljelle jää enää yritysasiakkaiden palveluita osassa Suomea.
- Kupariverkko on tärkeä osa Suomen televiestintähistoriaa, mutta nyt on aika siirtyä uuteen aikakauteen. Haluamme tarjota asiakkaillemme parasta mahdollista palvelua, minkä vuoksi panostamme nykyaikaisiin verkkoratkaisuihin, jotka vastaavat nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin, sanoo DNA:n liityntäverkoista ja laitetiloista vastaava johtaja Toni Sulosalmi.
Kuva: DNA. Kuvassa tilaajakupariverkon vanha ristikytkentä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
