Seitsemän vuotta Maata kiertänyt Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1 lentää tänään maanantaina viimeisen kerran Suomen yli ja palaa ilmakehään. Opiskelijoiden ja tutkijoiden rakentama Aalto-1 aloitti Suomessa uuden avaruusajan, sanoo projektia vetänyt professori Jaan Praks.
Juhannusaattona 2017 Suomen ensimmäinen satelliitti, Aalto-yliopiston opiskelijoiden rakentama Aalto-1 lähti kantoraketin kyydissä viemään kiertoradalle Ilmatieteen laitoksessa, Turun yliopistossa ja VTT:llä valmistuneita mittalaitteita. Satelliitin laukaisu aloitti piensatelliittien avaruusajan Suomessa.
Syyskuun ensimmäisinä päivinä tämä historiallinen avaruusmatka päättyy, kun satelliitti palaa ilmakehään, missä kitka kuumentaa sen ja polttaa tuhkaksi lähes kokonaan. Jos palaminen tapahtuu pimeän aikaan, näky muistuttaa kirkasta tähdenlentoa, mutta on hitaampi ja pitkäkestoisempi. Aalto-1-satelliitti lentää viimeisen kerran Suomen yli arviolta jo tänään maanantaina.
Ison maitopurkin kokoinen ja neljän kilogramman painoinen Aalto-1 teki monella lailla suomalaista avaruushistoriaa. Sen myötä Suomi sai oman avaruuslain ja avaruusesinerekisterin, ja Suomessa myönnettiin ensimmäinen radiolupa ja käyttölupa satelliitille. Aalto-1 oli myös ensimmäinen suomalainen avaruusesine kansainvälisessä avaruusrekisterissä.
Aalto-1:n ympärille muodostui nuori tiimi, joka sytytti Suomeen uuden avaruusinnostuksen ja aloitti kaupallisten satelliittien valmistamisen Suomessa. Suomesta on nyt tullut johtava piensatelliittimaa Euroopassa, erityisesti maata kuvaavien satelliittien kehittäjänä ja valmistajana.
- Nykyään Suomella on jo kymmeniä satelliitteja avaruudessa, ja niistä melkein kaikki on rakennettu Otaniemessä. ICEYE, Kuva Space, Arctic Astronautics, Aurora Propulision – monia suomalaisyrityksiä ei olisi ilman tätä opiskelijaprojektia, joka kokosi innokkaat tulevaisuuden tekijät avaruusteeman ympärille, Praks iloitsee.
Nykyään Suomen avaruusala kuhisee ja Otaniemessä rakentuu satelliitteja jopa kymmenkunta vuodessa. Suurin osa niistä on kaupallisia tutkasatelliitteja, joita valmistaa ICEYE. Lisäksi useat instituutit valmistavat instrumentteja kansainvälisille tiedemissioille. Niiden juuret johtavat Aalto-1-satelliitin instrumentteihin. Aalto-yliopistossakin osallistutaan Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Comet Interceptor- ja HERA-satelliittien mittausjärjestelmien ohjelmiston kehittämiseen.
Aalto-1 vei avaruuteen kolme tieteellistä instrumenttia: VTT:n kehittämän kuvantavan spektrometrin, Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyönä kehitettämän säteilyilmaisimen sekä Ilmatieteen laitoksen plasmajarrun. Kaikkien instrumenttien kehitystyö on jatkunut, ja niiden uudempia versioita on päässyt mukaan uusille avaruusmissioille, muun muassa kuvaamaan asteroideja.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
