Euroopan komission uusin ase teknologiakilpailussa Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan on AI Factory eli tekoälytehdas. Siinä ideana on käyttää EuroHPC-hankkeen tulevien tekoälykeskusten laskentakapasiteettia, kun kehitetään Euroopan omia, luotettavia generatiivisen tekoälyn malleja. Yksi tehtaista halutaan Suomeen.
Käytännössä tekoälytehtaissa on kyse datakeskuksista tai supertietokoneista, joiden resurssit sopivat hyvin GPU-intensiiviseen laskentaan. Haku hankkeeseen avautuu ensi viikon maanantaina.
AI Factory on mielenkiintoinen hanke myös suomalaisesta näkökulmasta. Kajaanissa CSC:n datakeskuksessa hurisee LUMI, joka on tällä hetkellä Euroopan tehokkain supertietokone. Sen käyttöikä tulee täyteen lokakuussa 2027.
CSC eli Tieteen tietotekniikan keskus aikoo rakentaa Kajaaniin alkuperäisen LUMI-koneen seuraajan. Tilat koneelle on jo hahmoteltu samasta UPM:n vanhasta paperikonehallista. Hallituksen tuoreessa ensi vuoden talousarviossa on varattu 50 miljoonaa euroa LUMIn ”korvaavan koneen hankintaan”. Mikä koneen nimi sitten tulee olemaan, jää nähtäväksi. CSC:n mukaan LUMI alkaa olla maailmalla brändi, joten nimestä varmaan pidetään tavalla tai toisella kiinni.
LUMIn arkkitehtuurisuunnittelusta vastasi Pekka Manninen, joka toimii CSC:n tieteellisen laskennan tiede- ja teknologiajohtajana. Hänenkin mielestään Kajaani olisi erinomainen paikka yhdelle EU:n tekoälytehtaista, mutta vielä asiasta on liian aikaista puhua. Kukaan ei ole vielä virallisesti ilmoittautunut mukaan kisaan.
Mannisen mukaan voi olla, ettei LUMI-järjestelmää vielä lokakuussa 2027 sammuteta. Kovin kauaa koneen eloa ei aiota jatkaa. Sen huolto tulee kalliiksi ja koska jokainen kaappi painaa neljä tonnia, ei laitteita ole kovin helppo minnekään siirrellä. Joitakin osia voidaan hyödyntää myös tulevassa LUMIn seuraajassa, kuten nykyisen koneen objektitallennusjärjestelmä.
EU-tasoisiin päätöksiin sisältyy aina poliittisia kähmintöjä, mutta tuntuisi suorastaan järjettömältä, jos yksi EU:n tulevista tekoälytehtaista ei sijoittuisi Kajaaniin. Nykyinen LUMI on hiilijalanjäljeltään maailman selvästi vihrein supertietokone. Sen vaatima tyypillinen 5-6 megawatin teho tuotetaan vesivoimalla, joten CO2-päästöjä ei synny. Koneiden tuottama lämpö puolestaan käytetään Kajaanin Voiman kaukolämpöverkossa. Itse asiassa KaVon kaukolämmöstä noin 10 prosenttia tuotetaan HPC-laskennalla.
EU:n tekoälytehtaiden on tarkoitus olla ”GPU-intensiivisiä” keskuksia. Määritelmä on hieman hämärä, sillä jo LUMI on hurja järjestelmä GPU-teholtaan. Koneen GPU-osiossa on 11 900 AMD:n Instinct-sarjan MI250X-prosessoria. Niillä on koulutettu esimerkiksi Turun yliopiston ja Silo AI:n Poro- ja Viking-kielimallit. CSC:n mukaan LMM-koulutuksessa ei ole havaittu, että GPU-teho tai muistikapasiteetti olisi millään tavalla hidastanut koulutusprosessia. Ja Poro 34B -malli pitää sisällään 34,2 miljardia parametria.
Mallien koko kuitenkin kasvaa koko ajan. Onneksi myös laskentaan käytettävä rauta kehittyy. AMD on jo aloittamassa Instinct-sarjan GPU-piireissä MI325x-sarjan toimitukset. Näillä siruilla teho kasvaisi 8-kertaiseksi LUMIn nykyään käyttämiin GPU-piireihin verrattuna. Ensi vuonna tulisi tarjolle 3 nanometrin prosessissa valmistettu MI350-piiri, joka nostaisi suoritustehon 32-kertaiseksi. Kun hankkeen aikataulu selviää tarkemmin, päästään myös uuden koneen arkkitehtuuria suunnittelemaan paremmin.
AI Factory -hankkeen maksimirahoitus on hieman alle kaksi miljardia euroa, josta EU vastaa puolesta ja jäsenmaat lopuista. Suomen osalta ”LUMI2”-koneen rahoitukseksi on kaavailtu 50 miljoonaa euroa ensi vuonna, 75 + 75 miljoonaa euroa kahtena seuraavana vuonna ja 50 miljoonaa euroa vuonna 2028.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.
