Jolla alkaa pian toimittaa ensimmäisiä Mind2-tekoälylaitteita tilaajilleen Salon tehtaalta, mutta mikä laite oikeastaan on? Mitä se tuo käyttäjälleen? Miksi pitäisi kantaa mukanaan yhtä uutta laitetta? Laite on käyttäjälleen muisti, joka tuo lisää aikaa työpäivään, sanovat toimitusjohtaja Sami Pienimäki ja hallituksen puheenjohtaja Antti Saarnio.
Maailmalla on jo paljonkin palveluita, joissa voi käyttää tekoälyapureita - usein niitä kutsutaan agenteiksi - käymään läpi, tiivistämään ja yhteenvetämään esimerkiksi sähköposteja tai kalenteritietoja. Agentit osaavat sitten nostaa esiin käyttäjän kannalta relevantteja tietoja ja muistuttamaan esimerkiksi tapaamisista.
Mind2 on kuitenkin outo lintu tässä tarjonnassa. Se tallentaa tiettävästi ainoana ratkaisuna maailmassa kaiken paikallisesti laitteen omalle teratavun kiintolevylle. Mind2 on tuottavuustyökalu, joka poistaa tarpeen käyttää eri sovelluksia.
Sailfish OS:n päällä toimiva ratkaisu nojaa Venho.AI-tekoälyyn, jonka kymmenkunta agenttia kokoavat yhteen dataa eri sovelluksista. Tässä datassa voi olla sekoittuneena yrityksen sähköposteja, kalentereita, Slack-keskusteluja ja privaatteja Whatsapp-viestejä. Metadatan avulla laite osaa kaivaa esiin kaiken tiettyyn kontekstiin liittyvän. Kaiken saa näkymään laitteen viestikeskuksessa.
Antti Saarnion mukaan tavoitteena on, että kun nyt ihminen tekee 80 prosenttia kaikesta työstä ja tekoälyn loput 20 prosenttia, Mind2 kääntää suhteen päinvastoin. Saarnion mukaan laite voi tuoda kaksi lisätuntia työpäivään. Tätä tuottavuutta on oikeastaan mahdotonta ostaa mistään.
Jollan historia on tietysti ollut vähintäänkin värikäs. Miksi Mind2 olisi se laite, joka räjäyttää pankin? - Olemme törmänneet niin monta kertaa seinään, että osaamme tehdä alustan, Saarnio sanoo.
Pian alkavat ensimmäisen Salossa valmistetun 500 kappaleen Mind2-erän toimitukset. 30 pinnan alennuksella eli 489 eurolla myytävä laite on tarkoitettu ennen kaikkea kehittäjille. Palautteen pohjalta Mind2:st voidaan edelleenkehittää. Muutenkin siitä on tarkoitus tehdä jatkuvasti kehittyvä laite. - Vuonna 2013 esiteltyä puhelintammekin päivitimme vielä 2019, muistuttaa Sami Pienimäki.
Tekoäly on monella tapaa Mind2:n DNA:ssa. Antti Saarnio kertoo hahmotelleensa ideaansa ChatGPT:n kanssa. Nyt kämmenelle sopivan laitteen Rockchip-prosessorin NPU-ytimellä pyörii 8 miljardin parametrin Llama 3.1 -malli. Suurempikin sopisi, ainakin Llama 3.2:n pitäisi toimia hyvin.
Bisnesmielessä Mind2 saattaisi lähteä lentoon, kun se korvaisi jonkun muun laitteen. Sekään ei ole mahdotonta. - Kotelon sisään sopisi 5G-modeemi, jolloin Mind2 voisi jo korvata useamman sata euroa maksavan kodin tai pientoimiston reitittimen, sanoo Pienimäki.
Eikös ideaalia olisi, jos Mind2:n saisi integroitua kännykän kuorien sijaan? Sami Pienimäki ei tyrmää ideaa, mutta vielä siihen on aika paljon matkaa. - Laite käy aika lämpimänä, kun se prosessoi, Pienimäki sanoo esitellen kotelon paranneltua jäähdytystä. Tuuletin peittää ison osan piirilevystä.
Toisaalta puolijohdealan kehityksellä on taipumus korjata nämä pienet ongelmat.
Lisätietoja täältä.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
