Microsoftin tuoreen tutkimusraportin mukaan suomalaisyritykset ovat Euroopan huippua tekoälyn hyödyntämisessä. Kaikki tutkimukseen Suomessa osallistuneet yritykset käyttävät tekoälyä ainakin jossain määrin, ja 14 prosenttia hyödyntää tekoälyä jo monipuolisesti liiketoimintaprosesseissa ja työn tukena. Liian moni vasta miettii tekoälyn hyödyntämistä.
Keskimäärin yhtä edistyneiden yritysten osuus Euroopassa on vain 4 prosenttia. Myös yritysten valmiudet tekoälyn hyödyntämiseen ovat muuta Eurooppaa edellä muun muassa analytiikkaosaamisen, johtamisen, yrityskulttuurin ja ekosysteemiyhteistyön osalta. Kuitenkin Suomessakin puolet yrityksistä on tekoälyn käytössä vielä pilotointivaiheessa, ja 14 prosenttia vasta suunnittelee tekoälyn käyttöönottoa.
Tutkimukseen osallistui 277 yritystä, joista 22 Suomesta. Tutkimusraportin mukaan 79 prosenttia vastaajista Euroopassa ja 86 prosenttia vastaajista Suomessa arvioi tekoälyn yritykselleen tärkeäksi digitalisaatiohankkeeksi. Valtaosa Euroopan yrityksistä pitää tekoälyä kuitenkin vain yhtenä digihankkeena muiden joukossa.
- Tekoälytekojen aika on nyt. Monet suomalaisyritykset ovat jo toteuttaneet menestyksekkäitä pilottihankkeita, mutta liian monessa yrityksessä ollaan vielä tekoälyn suhteen odottavalla kannalla, sanoo Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.
- Keväällä julkaisemamme tutkimuksen mukaan tekoäly edustaa Suomelle 47 miljardin euron taloushyötyä vuoteen 2023 mennessä. Näemme selkeästi, että myös yritykset uskovat tekoälyn vaikutukseen ja mahdollisuuksiin. Yrityksiltä tarvitaan rohkeutta laajentaa onnistuneita pilotteja liiketoimintaan ja lopettaa niitä kokeiluja, jotka eivät tuota tuloksia, neuvoo Tolvanen.
81 prosenttia eurooppalaisista ja 86 prosenttia suomalaisyrityksistä arvioi tekoälyllä olevan merkittävä vaikutus yrityksen toimialaan seuraavan viiden vuoden aikana. Kiristyvän kilpailun ja uusien tuotteiden ja palveluiden uskotaan vaikuttavan etenkin yritysten ydinliiketoimintaan. Toisaalta jopa 32 prosenttia vastaajista uskoo tekoälyllä olevan lähitulevaisuudessa erittäin suuri vaikutus yritykselle täysin uusille liiketoiminta-alueille.
Tekoälyn tärkeimpinä käyttökohteina nähdään Suomessa ja muualla Euroopassa erityisesti ennustava analytiikka ja ennakoiva huolto sekä älykäs automaatio. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä Euroopassa yli 70 prosenttia ja Suomessa yli 90 prosenttia arvioi näillä sovelluksilla olevan hyötyä liiketoiminnalleen. Tällä hetkellä monipuolisimmin tekoälyä hyödyntävät liiketoiminnassaan teknologia-, media- ja tietoliikennealan, palvelualojen ja finanssialan yritykset.
Microsoftin tutkimuksen toteutti EY, ja siihen osallistui yli 300 etupäässä yritysten ylintä johtoa edustanutta henkilöä 15 Euroopan maasta. Tutkimuksen voi ladata täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
