Tekoäly puhuttaa nyt kaikkia. Tekoälytutkimuksen ja -tuotekehityksen tilaa kartoitti myös VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto tänään Embedded Conference Finland -tapahtumassa Helsingissä.
Ailisto muistutti, että tekoälyssä on eri tasoja. Tällä hetkellä moni kuljettaa jo älypuhelimessaan heikkoa tekoälyä, joka kykenee kuvantunnistukseen. Vahvaksi tekoälyksi hän nimesi tekniikan, joka omaa ihmisen kaltaisen tietoisuuden. Tähän ei olla vielä päästy.
Senkin yläpuolella on scifi-elokuvista tuttu ylivertainen supertekoäly. Sellaiseen jotkut uskovat, mutta mitään selkeää kehityspolkua supertekoälyyn ei ole nähtävissä.
Miksi tekoälystä sitten puhutaan niin paljon. Ailiston mukaan syitä on kolme. _ Nyt meillä on valtavasti dataa, jolla tekoälyä voi opettaa. Lisäksi meillä on käytössämme laskentateho, jolla neuraaliverkkoja voidaan järkevästi hyödyntää.
Sinänsä tekoälyn algoritmit ovat vanhoja, niitä oli olemassa jo 1970- ja 80-luvuilla. Nyt meillä kuitenkin on käytössämme työkaluja, joilla tekoälyalgoritmien käyttö on tehty helpoksi.
Ailiston mukaan suomalainen tekoälytutkimus on pieneksi maaksi hyvin vahvaa. Vaikka tutkimusrahoitusta on viime vuosina leikattu rankasti, tekoälyn tutkimukseen rahoitusta on löytynyt. Akatemia aloitti jo viime vuonna, Tekes tänä vuonna omalla ohjelmallaan. Myös AI-alueen startup-rahoitus on meillä kansainvälisesti hyvää tasoa.
Meiltä kuitenkin puuttuu vielä kansainvälisesti menestyvä yritys, joka hyödyntäisi laajasti tekoälyä. Joko Ailisto näkee sellaisen jossakin? – En halua ennustaa. Meillä on monia innovatiivisia yrityksiä, joista voi tulla menestyksiä, hän päätti.
