Kun puhelin on jo pidempään vilkuttanut olevansa jatkuvasti 5G-verkossa, tuli mieleen päivittää toimiston nettiyhteys. Ei sitä kuitenkaan testaamatta halua tehdä. Joko 5G tuo mitä lupaa ja mitä se oikeastaan tuo?
Vanha reititin oli Huawein B715-sarjaa. Se on palvellut hyvin, mutta maksiminopeus mobiiliverkosta on rajoitettu 450 megabittiin sekunnissa. Liittymä on ollut rajattu 300 megabittiin ja käytännössä nopeus on ollut 200-250 megabitin luokkaa. Tätä voidaan pitää hyvänä lukemana ja riittävänä nopeutena.
Operaattorit kuitenkin tarjoavat suurempaakin nopeutta. Huawei tarjosi lainaan uutta Huawei 5G CPE pro 2 -reititintä, jonka teoreettinen datanopeus yltää 3,6 gigabittiin sekunnissa. Laite vastaa siis vielä pitkään kaikkiin mahdollisiin suomalaisliittymien tarpeisiin. Tällä hetkellä reititintä myydään hieman alle 400 eurolla.
Elisa avasi liittymänsä gigabitin nopeuteen väliaikaisesti, jotta nopeampaa reititintä päästiin testaamaan. Toimiston alueelle Elisa on kuitenkin merkinnyt 5G-liittymänsä vain yhdellä tähdellä.
Tämä näkyi myös mittauksissa. Gigabitin liittymällä uudella reitittimellä päästiin noin 300 megabitin sekuntinopeuteen. Reitittimen liikuttelulla kerrosten ja eri sijaintien välillä ei ollut merkitystä. Tämä oli toki pienoinen pettymys, sillä operaattorin verkosta tulevan signaalin vahvuus ei riitä 300 megabittiä parempaan. Tulos ei parantunut reitittimen asetuksia muuttamalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tukiasemasta tulevan 5G-signaalin vahvuus ei riitä kuin jo käytössä olevaan liittymään. RSRP-teholukema eli vastaanotetun referenssisignaalin vahvuus oli luokkaa -83…-84 dBm.
Reitittimen päivityksellä ei näin päästäisi tällä hetkellä nopeampaan laajakaistaan. Sen sijaan reitittimien wifin kuuluvuudessa on iso ero. Vanhempi B715s tukee 802.11-standardeja a/b/g/n/ac (2,4 ja 5 GHz taajuuksilla). Käytännössä tämä on tarkoittanut, että toisessa kerroksessa signaalia on jatkettu vahvistavalla toistimella.
Huawein uusi 5G-reititin tukee sen sijaan ax-määritysten mukaisia yhteyksiä 2x2 kanavalla, molemmilla taajuusalueilla tottakai. Tällä on merkitystä. Ilman toistinta 5G-reititin työntää signaalia toiseen kerrokseen jopa 5-6-kertaisella teholla. Käytännössä vanhan reitittimen tarjoama alle 10 megabitin yhteys vahvistuu jopa 50-60 megabittiin sekunnissa. Tämä siis poistaa toistimen tarpeen.
Kun etsii reitittimeen nähden rakennuksen huonoimman vastaanottokohdan, vanhan reitittimen kautta tulee enää dataa muutaman megabitin verran. Uusi 5G-reititin tarjoaa samaan paikkaa yli 10 megabitin yhteyden.
Lopputulos? Nykyinen reititin riittää vielä mainiosta. Se tukee niitä nopeuksia, mitä verkosta ylipäätään on saatavissa. Sen sijaan wifi-kuuluvuus paranee 5G-reitittimen myötä merkittävästi. Eri asia sitten on, onko se useamman satasen investoinnin arvoinen parannus.
Sen jälkeen, kun operaattorin verkosta tulee vahvempi signaali perille asti, reitittimen päivitys tulee ajankohtaiseksi. Tärkeää on muistaa, että operaattori kyllä mielellään myy uusia gigabittiliittymiäkin, mutta sen toteutuminen käytännössä vaatii optimaalisia olosuhteita. Ja toki uusia laitteitakin.
Uusi 5G-reititin jakaa wifi-signaalia selvästi aiempia laitteita nopeammin. Tässä auttaa esimerkiksi MIMO-tuki useammalle käyttäjälle.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
