Euroopan tekoälykehitys ottaa suuren harppauksen eteenpäin, kun EU:n EuroHPC-yhteisyritys (EuroHPC JU) laajentaa tekoälytehdashankettaan kuudella uudella tehtaalla. Uudet tekoälytehtaat perustetaan Itävaltaan, Bulgariaan, Ranskaan, Saksaan, Puolaan ja Sloveniaan.
Näiden uusien yksiköiden myötä Eurooppaan syntyy kaikkiaan 15 tekoälytehdasta, jotka toimivat huipputason supertietokoneiden tukemina. Tehtaiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan tekoälyosaamista tarjoamalla yrityksille, tutkijoille ja julkiselle sektorille pääsy kehittyneisiin laskentainfrastruktuureihin, tietoaineistoihin ja koulutusohjelmiin.
Saksaan (Jülich) ja Ranskaan (Pariisi) perustettavat tekoälytehtaat hyödyntävät Euroopan ensimmäisiä eksatason supertietokoneita, JUPITERia ja Alice Recoqueta. Muut uudet tehtaat keskittyvät AI-optimoituihin järjestelmiin ja tekoälyn sovelluskehitykseen eri teollisuudenaloilla.
Suomen Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokoneen seuraaja on jo osa tätä verkostoa. Se tarjoaa suomalaisille ja eurooppalaisille tekoälytutkijoille ja yrityksille valtavan laskentakapasiteetin sekä infrastruktuurin innovatiivisten tekoälysovellusten kehittämiseen.
EuroHPC JU:n tavoitteena on tehdä Euroopasta globaali tekoälykehityksen keskus yhdistämällä laskentatehoa, dataa ja osaamista. Tekoälytehtaiden verkosto toimii alustana, jossa yritykset ja tutkimuslaitokset voivat kehittää kehittyneitä AI-malleja ja testata uusia sovelluksia.
Ensimmäiset seitsemän tekoälytehdasta valittiin jo aiemmin ja ne sijoittuvat Suomeen, Saksaan, Italiaan, Luxemburgiin, Ruotsiin, Espanjaan ja Kreikkaan. Nyt mukaan tulevat Itävalta, Bulgaria, Ranska, Saksa, Puola ja Slovenia, ja lisää tehtaita voi tulla myöhemmin.
EuroHPC JU:n suunnitelmien mukaan kaikki tekoälytehtaat ovat täydessä toiminnassa vuoteen 2026 mennessä. Ne tarjoavat eurooppalaisille startup-yrityksille, pk-yrityksille ja tutkimuslaitoksille huippuluokan teknologian ja tuen, joka auttaa kehittämään uusia innovaatioita eri sektoreilla, kuten terveysteknologiassa, robotiikassa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja teollisuusautomaatiossa.
Yhdysvaltalainen puolijohdealan startup Zero ASIC on julkistanut maailman ensimmäisen avoimen standardin mukaisen eFPGA-tuotteen nimeltä Platypus. Tämä julkaisu voi merkitä käännekohtaa koko FPGA-teollisuudelle samalla tavalla kuin RISC-V-arkkitehtuuri on mullistanut CPU-markkinat.
Apple on tehnyt merkittävän irtioton Qualcommin modeemeista ja julkaissut ensimmäisen oman 5G-modeeminsa, C1:n, osana uutta iPhone 16e -mallia. Ooklan Speedtest-tulokset osoittavat, että C1 suoriutuu hyvin monissa tilanteissa, mutta sillä on myös omat rajoituksensa.
Googlen toisen sukupolven Chromecast-laitteita piinannut laajamittainen toimintahäiriö on viimein saatu korjattua. Monet käyttäjät raportoivat, että laite alkoi toimia normaalisti ilman ylimääräisiä toimenpiteitä, kunhan he eivät olleet ehtineet palauttaa laitetta tehdasasetuksiin.
Digitaalisaation ja sähköistymisen nopean kehityksen myötä puolijohteiden valmistuksen ja testauksen nopeuttaminen vastaamaan kasvavaan kysyntään on tärkeämpää kuin koskaan. Tämä korostaa puolijohteiden automaattisen testauslaitteiston (ATE) keskeistä roolia, kertoo Toshiba Electronic Europe artikkelissaan.
