Uusimman Linux-ytimen version 6.15 myötä Rust-ohjelmointikielen tuki ottaa seuraavan askeleen ytimeen integroinnissa. Vaikka Rustin osuus on edelleen pieni, sen laajentaminen esimerkiksi ajastinjärjestelmään (hrtimer) ja ARMv7-arkkitehtuurin tuonti mukaan kertoo, että Rustille on löytymässä todellista käyttöä maailman tärkeimmässä avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektissa.
Tarve Rustille kumpuaa erityisesti C-kielen heikkouksista. Linux-ytimen suurin osa on kirjoitettu C:llä, joka tarjoaa tehokkuutta ja joustavuutta, mutta vaatii kehittäjiltä suurta tarkkuutta erityisesti muistinhallinnassa. Monet tietoturva-aukot ja vakausongelmat johtuvat juuri muistivirheistä – kuten puskuriylivuodoista tai viitteistä vapautettuun muistiin.
Rust on suunniteltu ratkaisemaan nämä ongelmat: sen muistiturvamalli estää kokonaisia virheluokkia jo käännösvaiheessa, ilman että suorituskyvystä tarvitsee tinkiä. Tämän vuoksi Rust nähdään lupaavana työkaluna sellaisten ydinmoduulien kehittämiseen, joissa turvallisuus ja vakaus ovat kriittisiä.
Silti on tärkeää ymmärtää, että Rustin käyttö Linux-ytimessä on vielä alkutaipaleella. Valtaosa ytimestä on edelleen C-koodia, ja Rustilla kirjoitetut osat ovat toistaiseksi pieniä ja rajattuja. Versio 6.15 tuo kuitenkin uusia rakenteellisia valmiuksia Rust-moduuleille, mikä tasoittaa tietä tuleville laajennuksille.
Linux-yhteisössä ei odoteta Rustin korvaavan C:tä, vaan täydentävän sitä. – tuoden turvallisuutta niihin kohtiin, joissa se on järkevää ja mahdollista ilman kohtuuttomia yhteensopivuus- tai suorituskykyhaasteita.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
