Tiedonsiirron pullonkaula on pitkään ollut kaistanleveys – eli kuinka laajaa valon spektriä järjestelmä pystyy hyödyntämään. Chalmersin tutkijoiden kehittämä vahvistin kasvattaa tämän leveyden nykyisestä 30 nanometristä 300 nanometriin, eli avaa enemmän “kaistoja” valon eri väreille, joilla dataa voidaan kuljettaa.
- Tämä on kuin vaihtaisi kaksikaistaisen tien kymmenkaistaiseen moottoritiehen, kuvailee professori Peter Andrekson, tutkimuksen johtaja.
Vahvistin on valmistettu piinitridistä, ja sen miniatyyrikokoinen rakenne mahdollistaa integroinnin pienelle sirulle. Uutuus ei pelkästään lisää kapasiteettia, vaan myös vähentää kohinaa – eli parantaa signaalin laatua. Tämä tekee siitä hyödyllisen paitsi tietoliikenteessä, myös avaruusviestinnässä ja lääketieteellisissä laserlaitteissa.
Tutkijoiden mukaan tekniikkaa voidaan tulevaisuudessa säätää toimimaan myös näkyvän valon ja infrapunan aallonpituuksilla. Tämä avaa ovia muun muassa syöpien varhaisdiagnostiikkaan, elinten kuvantamiseen ja kirurgisiin laserlaitteisiin.
Tutkimus julkaistiin huhtikuussa Nature-lehdessä ja se on rahoitettu muun muassa Ruotsin tiedeneuvoston sekä Knut ja Alice Wallenbergin säätiön tuella.
Kuva: Chalmers University of Technology | Vijay Shekhawat
Nokian uusi toimitusjohtaja Justin Hotard on ollut yhtiön ruorissa vasta muutaman viikon ajan ja nyt hän esitteli ensimmäisen osavuosikatsauksensa. Ehkä osuvasti ensimmäistä kertaa Nokian kiinteiden verkkojen liiketoiminta eli verkkoinfrastruktuuri ohitti liikevaihdossa mobiiliverkot. Tämä heijastaa Nokian muuttuvaa fokusta.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
