Nokia ja Ericsson järjestivät eilen Brysselissä New Industrial Ambition for Europe -huippukokouksen, jossa korostettiin Euroopan teknologiakilpailukyvyn kriittistä tilaa ja tarvetta välittömiin toimiin. Kokouksessa olivat mukana eurooppalaisen teknologia-alan ja politiikan kärkinimet, jotka vetoavat EU:n päättäjiin digitalisaation ja investointien priorisoimiseksi.
Huippukokouksen puhujina olivat Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark (kuvassa oik.), Ericssonin toimitusjohtaja Börje Ekholm (vas.), SAP:n toimitusjohtaja Christian Klein ja ASML:n Christophe Fouquet. He varoittivat Euroopan teknologiasektorin jääneen pahasti jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta.
- Euroopan kilpailukyvyllä on toinen jalka haudassa, totesi Lundmark, viitaten Euroopan hitauteen innovaatioissa ja investoinneissa. Ekholm puolestaan varoitti, että jos muut maat jatkavat nopeaa kehitystä, Euroopan nykyinen taso ei ole kestävä.
Eurooppa jäämässä jälkeen
Tilastot maalavat synkän kuvan: Yhdysvaltalaiset teknologiajätit investoivat pelkästään vuonna 2023 tuplasti enemmän T&K-toimintaan kuin koko Euroopan julkinen ja yksityinen sektori yhteensä. Tällä hetkellä Euroopan teknologiasektorilla on 450 miljardin euron investointivaje, joka heikentää tuottavuutta ja talouskasvua.
Poliittiset vaikuttajat, kuten EU-komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja Italian entinen pääministeri Enrico Letta, tukivat huippukokouksen viestiä. Nokia ja Ericsson esittivät yhdessä muiden teknologiavaikuttajien kanssa kahdeksan kohdan ohjelman, joka sisältää konkreettisia toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa:
- EU:n 5G-työkalupakin käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa.
- T&K-investointien lisääminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen.
- Verkkoteknologian ja EU:n vihreän siirtymän tavoitteiden yhdistäminen.
- Markkinakonsolidaation tukeminen kilpailuohjeistuksia uudistamalla.
- Eurooppa voi yhä kääntää suuntansa, mutta aikaa ei ole hukattavaksi, Lundmark totesi. Hänen mukaansa Euroopan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka nopeasti päättäjät ryhtyvät toimiin.
Kaikki eivät jaa huolta
Nokian ja Ericssonin toimitusjohtajien yhteinen vetoomus Euroopan teknologisen kilpailukyvyn turvaamiseksi on saanut myös kriittisiä kommentteja. Vaikka Euroopan talouden ja teknologian jälkeenjääneisyys Yhdysvalloista ja Kiinasta on kiistaton tosiasia, kaikki eivät ole vakuuttuneita siitä, että tilanne on niin dramaattinen kuin Pekka Lundmark ja Börje Ekholm väittävät. Lundmarkin toteamus siitä, että "Euroopan kilpailukyvyllä on toinen jalka ruumishuoneella", on joidenkin mielestä liioittelua, joka ei huomioi kokonaiskuvaa.
Erityisesti 5G-teknologian roolia Euroopan jälkeenjäämisessä on kyseenalaistettu. Vaikka Eurooppa on hitaampi 5G-verkon käyttöönotossa kuin Yhdysvallat, todellista haittaa tästä ei ole vielä näkynyt. Monien asiantuntijoiden mukaan 5G ei ole vielä lunastanut lupauksiaan mullistavista sovelluksista, ja nykyiset palvelut eivät juuri eroa 4G-teknologiasta. Onkin epäselvää, kuinka paljon 5G:n nopeutetulla laajentamisella olisi ollut merkitystä Euroopan kilpailukyvylle tähän mennessä.
Toinen kriittinen huomio liittyy sääntelyn ja markkinarakenteiden uudistamiseen, jota Ekholm ja Lundmark peräänkuuluttavat. Heidän visionsa yhdenmukaisista säännöistä ja kolmesta suuresta verkko-operaattorista Euroopassa saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta edellyttäisi merkittävää keskitettyä puuttumista markkinoihin. Tällainen malli ei ole realistinen Euroopan poliittisessa ilmapiirissä, jossa jäsenvaltioiden kansallinen autonomia on keskeinen arvo.
Sääntelyn purkamisessa on myös omat riskinsä, erityisesti kehittyneemmän teknologian, kuten tekoälyn, kohdalla. Lundmarkin ja Ekholmin vaatimus siitä, että Euroopan tulisi omaksua Yhdysvaltojen kaltainen "sääntely vain tarpeen mukaan" -malli, herättää kysymyksiä turvallisuudesta ja vastuullisuudesta. Esimerkiksi tekoäly on ala, jossa väärinkäytösten riskit ovat suuret, ja liian löysä sääntely voi johtaa peruuttamattomiin seurauksiin.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.