Tekoälyn yleistyminen erityisesti ohjelmoinnissa on saanut monet epäilemään, tarvikaanko ohjelmistokehittäjää tulevaisuudessa lainkaan. AWS Suomen ja Baltian maajohtaja Sari Uusitalon mukaan huoli on turha. - Koodari koodaa edelleen.
Amazonin pilvipalveluryhmä eli Amazon Web Services esitteli uusia tuotteitaan tällä viikolla Tukholmassa AWS Summit -tapahtumassa. Stockholmsmässanin parin vuoden päästä purettaviin tiloihin oli tullut yli 8600 ammattilaista. Eikä ollut epäselvää, mikä aiheutti messukeskuksessa eniten pöhinää. Se oli ilman muuta tekoäly.
Tekoäly on yhä keskeisemmässä roolissa AWS:n tuoteportfoliossa. Suomessa AWS:n asiakkaita ovat esimerkiksi Finnair, VR, sähköautojen latausdataa pilveen syöttävä Kempower, Amer ja Suunto, jonka liikkumisen seuranta tallentuu AWS:n palvelimille. Kone käyttää jo AWS Bedrockia GenAI-sovellusten kehittämiseen. Sari Uusitalon mukaan AWS ei millään muotoa ole vain suomalaisyritysten kumppani.
- Ei suinkaan. Meillä on asiakkaina startup-yrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Myös julkishallintopuoli, sekä kunnat että valtionhallinto käyttävät pilveä. Tutkimusten mukaan jopa 35 prosenttia suomalaisyrityksistä 2023 hyödyntää tekoälyä ja näistä 76 prosenttia on pilvessä. Suomi on hyvin pilvipositiivinen maa, Uusitalo kehuu.
Vielä muutama vuosi sitten datanhallinnassa vannottiin hybridipilven nimeen. Oli tavoiteltavaa säilyttää osa datasta pilvessä ja osa yrityksen omilla palvelimilla. Tekoälyn myötä tämä malli on muuttumassa.
- Uskomme, että ajan myötä kaikki data siirtyy pilveen. Kehityksen vauhti toki riippuu toimialasta ja yrityksen tarpeista. AI on ollut boosteri tähän kehitykseen. Datan täytyy olla eheää. Myös strukturoimaton (unstructured) data on pilvessä, ja GenAI-mallien avulla sitäkin voidaan hyödyntää, Uusitalo kuvaa uutta normaalia.
Jo vuosien ajan on puhuttu siitä, että ”data on uusi öljy”. Tällä on viitattu yleensä Teollisuus 4.0:een ja IoT-datan hyödyntämiseen. Tekoälyn myötä datan merkitys vain korostuu. Joidenkin analyytikoiden mukaan AI-mallien virittäminen (finetuning) nousee yhdeksi softakehittäjän keskeisistä taidoista. Onnistuuko tämä muutos suomalaisilta?
Sari Uusitalo uskoo tähän vakaasti. Toki uudet taidot vaativat opiskelua ja uuden oppimista. AWS tekee tätä työtä laajalla rintamalla ja aikoo vuoteen 2025 mennessä opettaa globaalisti 29 miljoonaa kehittäjää digiälyosaajiksi. - Vuonna 2017 esitelty SageMaker tuotiin aikanaan datatieteilijöille samalla tavalla, laajan koulutuksen tuella, Uusitalo korostaa.
Koodareille AWS on tuomassa esimerkiksi Bedrock Studiota, joka on nyt preview-vaiheessa. - Studion tarkoitus on tehdä tekoälyn käyttöönotto mahdollisimman helpoksi. Siinä voi analysoida kielimalleja ja arvioida, mikä sopii parhaiten omiin tarkoituksiin. Kun kehittäjä saa käsiinsä apuvälineitä, koodaus tehostuu. Työkaluilla voidaan automatisoida rutiineja.
AWS:n datakeskukset jaetaan 33 Regioniin, joista 8 on Euroopassa. Suomalaisille yrityksille lähin regioona AWS-datalle on Tukholmassa, jonka konesalikokonaisuutta AWS ilmoitti juuri laajentavansa. Aina dataa ei ehdi hakea Tukholmasta, mitä varten AWS:llä on Helsingillä paikalliskeskus. Tai local zone, kuten virtuaalista pilveä AWS:n kielessä nimitetään.
Paikallisesti tallennettua dataa tarvitaan, jos sovellukselta vaaditaan alle 10 millisekunnin latenssia. - Supercell on hyvä esimerkki. Pelaajan pelikokemus pitää saada mahdollisimman hyväksi. IoT-data on toinen. Ja pörssi, Uusitalo luettelee.
Hän ei kuitenkaan kerro paikalliskeskuksen tarkkaa sijaintia. - Helsinki-Espoo -alueella se on, suostuu Uusitalo tarkentamaan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
